Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Ylipaino on jo yhteiskunnallinen ongelma, mutta suomalaisista on mahdollista saada kevyempi kansa – Asiantuntijat paljastavat miten

Yli kolmekymppisistä suomalaisista enemmistö on ylipainoisia : naisista noin 60 prosenttia ja miehistä noin 70. Yhä useampi asiantuntija on alkanut ajatella, että ylipaino ei ole yksittäisten ihmisten vika vaan yhteiskunnallinen ongelma. Geeneihimme on jo kivikaudella koodattu selviämisstrategia: kun ruokaa on tarjolla, sitä kannattaa syödä. Ylimääräistä liikkumista taas kannattaa välttää, jotta energiaa jää myös talteen. Yltäkylläisen ruokatarjonnan ympäröimänä ja luontaisen liikkumisen vähennyttyä painonnousua on vaikea välttää. Siksi laihdutusvinkit eivät auta, vaan monien asiantuntijoiden mielestä lihottavaa elinympäristöä pitäisi muuttaa. Pyysimme kolmea asiantuntijaa visioimaan, millaisessa Suomessa meidän olisi helpompaa pysyä normaalipainoisina. Ulla Kärkkäinen: Läskifobiasta pitää päästä eroon Tammikuussa kukaan ei aloittaisi kuntokuuria, eikä lehtien irtonumeroita myytäisi laihdutusvinkeillä. Julkkikset eivät kilpailisi televisiossa suurimman pudottajan tittelistä, eikä terveydenhoitajan vastaanotolla astuttaisi vaa’alle. Tapa, jolla Suomessa puhutaan painosta, luo paino-ongelmia sen sijaan, että se ratkaisisi niitä, sanoo laillistettu ravitsemusterapeutti ja tutkija Ulla Kärkkäinen . Hän on tutkinut väitöskirjassaan, mikä saa nuoret aikuiset pysymään normaalipainoisina. Kärkkäisestä parasta ylipainon ennaltaehkäisyä olisi asenneilmapiirin muutos. –  Suomessa jyllää läskifobia. Yleinen ajattelutapa jo lapsilla on, että tapahtukoon mitä vain, kunhan minusta ei tule läskiä. Meillä pidetään normaalina, että kaikki välillä laihduttavat. Normaalipainossa pysyvät ne, jotka syövät säännöllisesti eivätkä laihduta. Painokeskeinen puhe vääristää Kärkkäisen mukaan suhdetta kehoon, painoon, ruokaan ja liikkumiseen, ja se johtaa tarpeettomaan laihduttamiseen. Laihduttaminen ei kuitenkaan tue normaalipainossa pysymistä, vaan päinvastoin. – On paljon tutkimusnäyttöä siitä, että laihduttaminen johtaa pitkällä aikavälillä lihomiseen. Osa ongelmaa ovat Kärkkäisen mukaan mittoihin keskittyvät terveystarkastukset. Vaa’an lukemaan keskittyvä ihminen rajoittaa usein liikaa syömistään tai tarttuu pikadieettiin, jonka aikana syö aivan liian vähän. Energiavajeessa kärvistely kerryttää niin sanottua nälkävelkaa, mistä voi seurata esimerkiksi ahmimista. Niin, vaaka. Kärkkäinen toivoo, että sille ei tarvitsisi astua terveystarkastuksessa välttämättä lainkaan. Pelkkä paino tai rasvaprosentti on hänestä huono terveyden mittari. –  Painoindeksi voi olla suuri mutta muut kehon terveyttä mittaavat arvot kohdallaan, kunto hyvä ja elämä monipuolista ja täyttä. Ei silloin ole ongelmaa. Säännöllinen punnitus tukee tutkitusti joidenkin ihmisten painonhallintaa. Toisten ihmisten suhteen syömiseen ja liikkumiseen se kuitenkin sekoittaa. Painon seuraaminen voi saada rajoittamaan syömistä tai liikkumaan liikaa. – Jos painonhallinta olisi puhdasta matematiikkaa, ylipaino-ongelmaa ei olisi. Koko ihmisen elämä vaikuttaa ylipainon kertymiseen, ja ylipaino vaikuttaa koko ihmisen elämään. Painon sijaan Kärkkäinen kääntäisi katseen siihen, kuinka ihminen nukkuu, miten säännöllisesti hän syö ja miten hän palautuu stressistä. – Työikäiset lihovat muun muassa siksi, että heillä on koko ajan jokin kehon hälytysjärjestelmä päällä, Kärkkäinen miettii. Stressihormonit ja univaje saavat tarttumaan nopeasti energiaa antavaan syötävään, kuten sokerisiin tai rasvaisiin ruokiin. Munkki aiheuttaa morkkiksen, mikä voi saada jättämään seuraavan aterian väliin, ja illalla nälkä on jo melkoinen, Kärkkäinen kuvailee kierrettä. Normaalipainossa pysyvät hänen väitöstutkimuksensa mukaan ne, jotka syövät säännöllisesti eivätkä laihduta. Kärkkäinen kaipaa Suomeen asennemuutosta, jonka myötä terveys nähtäisiin ennen kaikkea toimintakykynä. Tärkeintä ei olisi se, mitä painaa, vaan mitä pystyy kehonsa avulla tekemään. Ilmapiiriin voivat hänestä vaikuttaa terveydenhuollon ammattilaiset, media, koulu ja kodit. Ihannetilanteessa lapset kasvaisivat ajatukseen, että on olemassa erilaisia, erikokoisia ja erivärisiä kehoja. Joidenkin keho toimii, ja joillain on vaivoja. –  Mikään keho ei olisi toista parempi. Pertti Mustajoki: Lainsäädäntö voisi suojella kaloreilta Entä jos ruokakaupassa ei olisikaan kymmenen metrin karkkihyllyä ja yhtä pitkää sipsihyllyä? Entä jos metroaseman automaatista tai kukkakaupan kassalta voisikin poimia suklaapatukan sijaan omenan tai banaanin? Sokeria ei olisi tarjolla kaikkialla ja kaikkina vuoronkauden aikoina. Moni omaan ruokavalioon vaikuttava päätös syntyy kaupassa. Ympärillämme on enemmän vaihtoehtoja kuin koskaan ennen, mikä osaltaan saa ihmiset syömään yli tarpeen, sanoo professori ja sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki . Hän näkee kaupan käytävillä monta kohtaa, joissa yhteiskunta voisi laein ja säädöksin suojella ihmisiä ylimääräisiltä kaloreilta. Esimerkiksi jättimäisiksi kasvaneiden makeis- ja sipsipussien, keksien ja sokeripitoisten juomien ostaminen on Mustajoen mielestä liian helppoa ja halpaa. Pienellä rahalla saa runsaasti epäterveellistä syötävää. Voi olla, että sipsinhimo tyydyttyisi 75 gramman pussillakin, mutta koska viereisen 300 gramman pussin kilohinta on halvempi, kiusaus ”säästää” rahaa usein voittaa. –  Alkoholilainsäädännöllä suojellaan suomalaisia liiallisen alkoholinkäytön haitoilta. Liiallisen kalorinsaannin haitoilta voisi suojella vastaavalla lainsäädännöllä, Mustajoki hahmottelee. Toisin sanoen: sokeristen ja rasvaisten ruokatuotteiden litra- tai kilohinta olisi sama pakkauskoosta riippumatta eikä niitä saisi myydä paljousalennuksella – kuten ei alkoholiakaan. –  Se, että vielä kassajonossa on tarjolla kaksi suklaapatukkaa yhden hinnalla, lisää kulutusta. Mustajoki kannattaa niin sanottua sokeriveroa eli runsaasti sokeria sisältävistä tuotteista perittävää valmisteveroa. Se nostaisi tuotteiden hintaa kaupassa, mikä on muissa sokeriveron toteuttaneissa maissa vähentänyt epäterveellisten tuotteiden ostamista. Lisäksi runsassokerisiin tuotteisiin voisi hänestä liimata haittamerkin. Se olisi konkreettinen ”mieti vielä” -kehotus. Sellaisista on jo maailmalla kokemusta. Tiede-lehti kertoi vastikään , että Chilessä on käytössä pakollinen mustavalkoinen stop-merkki, joka täytyy sijoittaa sokerijuomien ja epäterveellisten elintarvikkeiden pakkausten päälle näkyvälle paikalle. Haittamerkkejä on kaikkiaan neljä. Ne kertovat, jos tuotteessa on paljon energiaa, sokeria, suolaa tai kovaa rasvaa. Samassa tuotteessa voi siten olla useita varoituksia. Mainos pyörähtää käyntiin Youtube-videon alussa: Suositun karkkipussin mainoskampanja lupaa, että asiakas saa pisteen jokaisesta ostamastaan pussista. Keräämillään pisteillä voi lunastaa palkintoja ja voittaa arvonnassa trendipuhelimen. Mustajoki toivoo, että etenkin lapsia suojeltaisiin tämäntyyppisten, runsaasti sokeria ja kaloreita sisältävien tuotteiden mainoksilta. Hän ja joukko ylipainoon perehtyneitä asiantuntijoita ovat perustaneet yhdistyksen nimeltä Terve paino . Yhdistys haluaa lisätä kansanedustajien ja muiden päättäjien tietoutta runsassokeristen elintarvikkeiden haitoista, ja se ajaa muun muassa niiden markkinointi- ja mainontakieltoa lapsille. Eipä silti, aikuiset voisivat suojella myös itseään ylimääräisiltä kaloreilta vaikkapa työpaikan kahvihuoneessa ja kokouksissa, Mustajoki muistuttaa. Miksi tarjolla pitäisi olla viinereitä tai virvoitusjuomia, kun esillä voisi olla yhtä lailla hedelmiä, pähkinöitä ja janojuomaksi vettä? Tiina Laatikainen: Lihomista pitäisi ehkäistä jo lapsuudessa Lihomista onnistuttaisiin ennaltaehkäisemään jo lapsena. Kaikilla lapsilla ja nuorilla olisi mahdollisuus harrastaa liikuntaa ja syödä terveellisesti. Kouluterveydenhoitaja osaisi puhua vanhemmille lapsen ylipainosta hienotunteisesti. Suomalaislapset ovat keskenään eri viivalla sen suhteen, millaiset mahdollisuudet heillä on kasvaa normaalipainoisiksi aikuisiksi. Lapsi ei voi päättää, millaiseen perheeseen hän syntyy, ja siksi yhteiskunnan pitäisi vaikuttaa siihen, että lapsilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet terveyteen, ajattelee tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Joka neljäs poika ja lähes joka viides tyttö on ylipainoinen. Iso osa ylipainoisista lapsista on ylipainoisia myös aikuisena. –  Lapset ja nuoret lihovat monista sellaisista syistä, joihin he eivät pysty itse vaikuttamaan, Laatikainen sanoo. Tällaisia ovat esimerkiksi kodin ruokakasvatus, vanhempien taloudelliset mahdollisuudet ostaa terveellistä ruokaa ja tarjota liikuntaharrastuksia. Myös perheenjäsenten työ- ja terveystilanne vaikuttaa elämäntapoihin. – Kun perheessä on kourallinen arjen haasteita, ostoskorin terveellinen sisältö ei ole ensimmäisenä mielessä. Lasten kokema ahdistus, masennus ja syrjäytyminen kasvattavat tutkitusti ylipainon ja lihavuuden riskiä. Laatikaisen tutkijaryhmä selvitti vuoden 2017 kouluterveyskyselyä hyödyntäen, millaiset asiat ovat yhteydessä koululaisten ylipainoon. Ylipainoisten lasten perheissä on usein monenlaisia hyvinvointiin liittyviä haasteita, kuten vanhempien mielenterveys- tai päihdeongelmia, työttömyyttä ja taloudellista pärjäämättömyyttä. Edellä mainitut, lasten hyvinvointia heikentävät asiat voisi Laatikaisen mukaan tunnistaa aiemmin ja paremmin esimerkiksi neuvolassa ja koulussa ja tarjota perheille sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntien ja järjestöjen tukea ennen kuin ongelmista kasvaa vaikeammin purettava vyyhti. Laatikainen nostaa esimerkiksi koulukiusatuksi tulemisen. Ihannetilanteessa koulujen oppilashuolto ja kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut tekisivät tiivistä yhteistyötä riskitilanteiden tunnistamisessa ja ongelmien ratkaisemisessa. Yhteistyössä voisivat auttaa perhekeskukset, jotka tarjoavat lapsiperheille monipuolisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ja tekevät yhteistyötä kuntien ja kuntayhtymien sekä järjestöjen ja seurakuntien kanssa. – Tutkimuksista tiedetään, että jos lapselle kertyy ylipainoa, häntä kiusataan herkästi, ja toisin päin – kiusatulle kertyy ylipainoa. Tällaiset kierteet pitää saada poikki. Myös lasten kokema ahdistus, masennus ja syrjäytyminen kasvattavat tutkitusti ylipainon ja lihavuuden riskiä. Siksi Laatikainen pitää lasten mielenterveyden tukemista yhtenä tärkeänä keinona ehkäistä suomalaisten lihomista. Laatikainen toivoo, että terveydenhoitajat ja lääkärit osaisivat ottaa lapsen tai nuoren ylipainon luontevasti puheeksi vanhempien kanssa. –  Painonnousu jätetään helposti ottamatta puheeksi, koska aihe koetaan vaikeaksi, lasta loukkaavaksi ja vanhempia syyllistäväksi. Myönteinen ja sensitiivinen puheeksi ottaminen on kirjattu ensimmäistä kertaa uuteen lihavuuden Käypä hoito -suositukseen. Usein terveydenhuollon ammattilaiset voisivat päästä alkuun esimerkiksi kysymällä, mitä teille kuuluu, mihin asioihin kaipaisitte tukea. Entä missä teillä menee hyvin? –  On tärkeää lähteä liikkeelle perheen itsetunnon kohottamisesta. On vaikea puuttua ongelmiin, jos puhe on latistavaa.