Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Syksyn flunssakausi on jo alkanut – 8 vinkkiä, jotka voivat estää sairastumisen

Nuhakuumetta eli flunssaa aiheuttavia viruksia tunnetaan satoja erilaisia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan tällä hetkellä hengitystieinfektioita aiheuttavat lähinnä rino- ja adenovirukset. Liikkeellä on ajankohdalle tavanomaisia virusryhmiä. – Virusten suuri määrä aiheuttaa sen, että ihminen voi sairastua herkästi uudestaan, sillä flunssaa aiheuttaville viruksille immuniteettia ei muodostu, ja virukset myös muuntautuvat helposti, kertoo ylilääkäri Asko Järvinen HUSin infektiosairauksien klinikalta. Flunssaan liittyy usein kurkkukipua, nuhaa ja yskää, mutta ei välttämättä aina kuumetta. Joskus flunssa tuntuu vain jatkuvan ja jatkuvan. Tällöin kyse voi olla siitä, että peräkkäiset infektiot seuraavat toistaan ilman, että ihminen edes huomaa taudin vaihtumista. – Infektiokierteessä limakalvot voivat olla niin rikki, että uudet virukset pääsevät helpommin aiheuttamaan taudin ennen kuin on ehtinyt kunnolla parantua edellisestä. Onko vilustumista olemassa? Flunssa leviää kosketus- ja pisaratartuntana. Syksyllä virukset leviävät erityisen tehokkaasti, kun ihmiset palaavat lomien jälkeen taas lähelle toisiaan työpaikoille, kouluihin ja päiväkoteihin. Pikkulapset ovat merkittävin ryhmä tautien levittämisessä, sillä he sairastavat merkittävästi enemmän flunssia kuin aikuiset, nuhakuume voi vaivata heitä vuoden aikana jopa neljä kertaa useammin kuin aikuista. Syksyllä ilmat viilenevät, mutta moni jatkaa vähissä vaatteissa. Vilustumisen osuudesta sairastumiseen on väännetty kättä jo pidempään. Järvisen mukaan tiedetään, että taudit ovat selvästi yleisempiä kylmään vuodenaikaan ja ilman viileneminen lisää niiden esiintyvyyttä kaikkialla maailmassa. – Se on todettu paitsi influenssan myös nuhakuume-epidemioiden osalta. Perimmäistä syytä flunssien ja ilmojen viilentymisen yhteydelle ei kuitenkaan tiedetä. Tutkimuksissa, joissa on ihmisiä on altistettu kylmälle, ei ole havaittu selkeää vaikutusta sairastumiseen. – Voi olla, että kylmä ilma aiheuttaa muutoksia ylempien hengitysteiden limakalvojen kunnolle ja verenkierrolle, joka voi ainakin teoreettisesti lisätä sairastumisalttiutta. Muutoksia limakalvoilla Joka tapauksessa tarvitaan tartunta, että infektio syntyy. – Meillä kaikilla on taudinaiheuttajaviruksia, jotka eivät kuitenkaan aiheuta infektiota. Saattaa olla, että vilustumisen myötä limakalvoilla tapahtuu jotain, mikä päästää viruksen etenemään limakalvoilta. Silti suurin osa vilustumisista tuskin johtaa sairastumiseen. Myös ihmisten kylmänsietokyky vaihtelee. Sairastuuko helpommin paleleva sitten herkemmin flunssaan? Sitä ei ole pystytty ainakaan tieteellisesti todistamaan. – Monet potilaat kokevat olevan näin. Monet asiat kuitenkin vaikuttavat sairastumiseen: sairauksia vastustavissa immuunijärjestelmissä on yksilöllisiä eroja ja mahdolliset allergiatkin vaikuttavat. Allergiaoireita potevilla kesäaikaan huonolla hoidolla oleva allergia lisää limantuottoa ja rikkoo limakalvojen pintaa, jolloin taudinaiheuttajat pääsevät herkemmin limakalvojen sisälle. Lepo riittää Flunssa paranee parhaiten lepäämällä ja riittävällä nesteiden nauttimisella. Oireet kestävät keskimäärin viikon. Oloa voi helpottaa tulehduskipulääkkeillä. Flunssaa rajummat oireet aiheuttaa influenssa. Sitäkin hoidetaan lepäämällä. THL:n mukaan influenssaepidemia ei ole vielä alkanut. Tartuntatautirekisteriin on kesäkuukausien aikana raportoitu vain yksittäisiä influenssatapauksia, jotka ovat usein ulkomaanmatkoilta saatuja tartuntoja. Influenssaepidemia alkaa Suomessa yleensä loppuvuodesta tai vuodenvaihteen jälkeen. Virusten aiheuttamissa nuhakuumeissa antibiooteista ei ole hyötyä. Tämä on Järvisen mukaan ymmärretty ilahduttavasti. Avohoidossa suuri osa antibiooteista käytetään ylempien hengitysteiden infektioihin. –Nyt suunta näyttää olevan kääntynyt ja viime vuosien aikana antibioottien käyttö on Suomessa vähentynyt. Antibioottien käyttöä ei enää suositella esimerkiksi keuhkoputkentulehduksissa, jollei epäillä taudin edenneen keuhkokuumeeksi. Myöskään poskiontelotulehduksessa ei enää suositella antibiootteja kuin hyvin rajuoireiseen tai pitkittyneeseen tautiin. Virusten aiheuttamissa nielutulehduksissakaan antibiooteista ei ole hyötyä. – Poikkeuksen tekevät angiinaa aiheuttavat streptokokkibakteeritartunnat, jotka tulisi todeta nielunäytteestä. Joskus virusinfektiona alkanut tauti voi kuitenkin pitkittyessään kehittyä mikrobilääkitystä vaativaksi jälkitaudiksi. Lääkäriin on syytä hakeutua jos tauti pitkittyy tai siihen liittyy vakavia oireita, kuten hengenahdistusta tai yleistilan heikentymistä. Suojaudu flunssalta: 1. Silmien ja nenän koskettelua kannattaa välttää, sillä koskettelulla voit viedä sormillasi virukset suoraan limakalvoillesi. 2. Flunssaisena yski nenäliinaan, älä käsiin, sillä se vie virusta erittäin tehokkaasti eteenpäin. Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta puserosi hihan yläosaan. Vältä kättelyä nuhaisena. 3. Laita käytetty nenäliina välittömästi roskiin. 4. Pese kätesi niistämisen, yskimisen tai aivastamisen jälkeen sekä aina kun tulet kotiin. Saippuointiin kannattaa käyttää 20 sekuntia. Myös ranteet ja sormien välit tulee muistaa. Pesun jälkeen kädet tulee kuivata hyvin paperipyyhkeellä. Kotona käsipyyhe kannattaa vaihtaa tarpeeksi usein, erityisesti silloin, jos joku kotona sairastaa. 5. Käsidesiä voi käyttää, jos saatavilla ei ole käsienpesupaikkaa. Yli puolet viruksista tarttuu käsien välityksellä muun muassa saastuneiden pintojen kautta. 6. Jos olet siitepölyallergikko, pidä allergialääkityksesi kunnossa. 7. Sään mukainen pukeutuminen kannattaa, kun ilmat viilenevät. 8. C-vitamiinin ja sinkin tehosta on havaittu olevan jonkinlaista näyttöä. Ne eivät estä flunssaa, mutta voivat lyhentää niiden kestoa. Sinkistä paras hyöty saadaan, kun sitä otetaan, kun oireiden alusta on kulunut alle 24 tuntia. Sinkki tulisi nauttia imeskelytabletteina, joista se vapautuu hitaasti nieluun. Annoksen tulisi olla 80-100 milligrammaa päivässä. C-vitamiinin teho saadaan tavallisista nielaistavista tableteista tai poretableteista.