Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Tutkija: Nämä koronarajoitukset voitaisiin purkaa ensimmäisenä

Suomi on siirtymässä koronaviruksen torjunnassa niin sanottuun hybridistrategiaan, jossa rajoitustoimenpiteitä on tarkoitus alkaa purkaa asteittain. Samalla siirrytään entistä laajempaan testaamiseen, jäljittämiseen, sairastuneiden eristämiseen ja hoitoon. Tavoitteena on palata pikkuhiljaa normaaliin elämään, mutta niin, että tautitilanne pysyy hallinnassa. Maailmanlaajuinen ja EU-tason suositus on, että rajoituksia ei purettaisi kerralla. Tätä mallia on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan myös Suomessa tarkoitus noudattaa Hallitus aikoo linjata rajoitusten purkamisen aikataulua tarkemmin vapun jälkeen (3.5.). Nykyiset rajoitukset ovat pääosin voimassa toukokuun 13. päivään saakka. Toistaiseksi koronarajoitustoimista purettu vain Uudenmaan eristys (28.3.–15.4.). Jatkuuko etäkoulu? Hallituksen on tarkoitus pian päättää muun muassa siitä, pidetäänkö koulut kiinni toukokuun loppuun, vai pääsevätkö oppilaat kouluun pariksi viikoksi ennen lukuvuoden päättymistä. Tällä hetkellä vain pieni osa koululaisista opiskelee kouluissa, muut opiskelevat etänä. Opetusalan ammattijärjestö (OAJ) haluaisi pitää koulut kiinni kesälomiin asti, kun taas yliopistosairaaloiden useat lastenlääkärit ovat sitä mieltä, että nykyisessä tautilanteessa ei lasten koulujen kiinnipitämisestä ole välttämättä kovin paljon hyötyä. EU-komissio on suosittanut, että kun rajoitustoimia aletaan eri maissa purkaa, ensimmäisenä avattaisiin koulut, sen jälkeen ravintolat ja kahvilat, ja vasta viimeisenä sallittaisiin massatapahtumat. Helsingin yliopiston tutkijatohtori Tuomas Aivelo on EU-komission kanssa samoilla linjoilla muun muassa siinä, että rajoitustoimista pitäisi ensimmäisenä vapauttaa koulut ja päiväkodit. Tutkijatohtori toivoo kuitenkin hallitukselta malttia ja sitä, että koulujen avaamista mietittäisiin pitkällä aikavälillä. – Koulut voitaisiin jättää nyt avaamatta, jos se tarkoittaa, että syksyllä lapset pääsevät kouluun. Aivelo muistuttaa myös, että kouluissa aikuiset ovat merkittävämpiä taudin levittäjiä kuin lapset. – Aikuiset saavat myös vakavampia taudin oireita, ja jos koulut avataan, kannattaisi opettajanhuoneet pitää kiinni, jotta opettajat eivät kohtaisi toisiaan. Lisäksi kouluissa pitäisi olla porrastetut välitunnit ja ruokailut. Tietysti myös hyvästä käsihygieniasta täytyy huolehtia, Aivelo sanoo. Tasapainon hakemista Hallitus pohtii vapun jälkeen myös, mitä tehdään ravintoloille, jotka pantiin koko Suomessa kiinni huhtikuun 4. päivänä. Ne ovat toistaiseksi suljettuina enintään toukokuun loppuun. Työ- ja elinkeinoministeriön osastopäällikkö Antti Neimalan mukaan ravintoloiden avaamisen osalta nojataan THL:n sekä sosiaali ja terveysministeriön (STM) lääketieteelliseen asiantuntemukseen, kun arvioidaan, onko rajoitusten jatkaminen koko Suomen, tai joidenkin maakuntien osalta välttämätöntä vai ei. Ravintoloiden avaamisen suhteen pohditaan lääketieteellisten seikkojen ohella myös sitä, ovatko rajoitukset oikeansuhtaisia, kun otetaan huomioon kaikki vaikutukset, joita niistä syntyy. – Se on kokonaisarviointia ja tasapainon hakemista, Neimala sanoo. Tutkijatohtori Aivelo toivoo, että hallituksessa mietittäisiin rajoitusten avaamisessa myös alueellista strategiaa. – THL:n lukujen perusteella suurin osa tartunnoista tulee HUS-alueelta, joten miettisin, kannattaako muualla Suomessa lähteä avaamaan toimintoja aikaisemmin kuin Uudellamaalla. – Esimerkiksi ravintoloissa voitaisiin myös miettiä, kuinka paljon ihmisiä pääsee sisälle kerralla, ja miten ruoka tarjotaan. Aivelo muistuttaa, että siinä vaiheessa, kun yhteiskunnan avaaminen aloitetaan, pitää testauksen ja jäljityksen olla hyvässä vaiheessa, jotta niillä pystytään kompensoimaan se, mitä rajoitusten poistamisella taudin hillinnässä menetetään. Pitkä eristys Koulujen ja ravintoloiden ohella myös paljon muuta toimintaa on rajoitettu koronaviruksesta johtuvien poikkeusolojen vuoksi. Esimerkiksi kirjastot, museot, teatterit ja valtion ylläpitämät liikuntatilat sekä kulttuurilaitokset ovat suljettuna. Yksityisen toimijoiden on suositeltu toimivan samoin, mutta siitä huolimatta esimerkiksi jotkut yksityiset kuntosalit ovat avanneet, tai pitäneet auki toimipisteitään. Suomen koronarajoitustoimiin kuuluu myös riskiryhmien suojeleminen. Yli 70-vuotiaat on velvoitettu pysymään erillään muista ihmisistä mahdollisuuksien mukaan, ja vierailut vanhusten ja muiden riskiryhmien asumispalveluyksiköissä on kielletty. Myös ulkopuolisten vierailut hoitolaitoksissa, terveydenhuollossa ja sairaaloissa on pääosin kielletty. Tutkijatohtori Aivelo ei kuitenkaan ole vakuuttunut siitä, että riskiryhmiä kyetään tehokkaasti suojelemaan, jos COVID-19-tauti leviää muualla yhteiskunnassa. – Jos saamme pidettyä tartunnat matalina, silloin suojellaan myös riskiryhmiä. Aivelon mukaan yli 70-vuotiaille voi olla omaa ohjeistusta siitä, miten pitää toimia, mutta toimintaohjeiden pitää olla verrannollisia siihen, mikä on tartuntatilanne kyseisellä alueella. – Jos 70-vuotiaat ja sitä vanhemmat ovat karanteenia vastaavissa olosuhteissa yli vuoden, sekin vaikuttaa hyvin vaikealta. Mökkeily on henkireikä Koronaepidemian rajoitustoimiin kuuluu myös matkustamisen rajoittaminen. Matkustajaliikenne ulkomaille on keskeytetty, ja matkustamista on kehotettu välttämään niin maa-, meri- kuin ilmateitse. Työmatkaliikenne ulkomailta Suomeen jatkuu kuitenkin rajoitetusti, eivätkä rajoitukset koske tavaraliikennettä. Hallitus suosittaa myös välttämään kaikkea matkustamista ja mökkeilyä Suomessa. Tutkijatohtori Aivelo korostaa mökkeilyn suhteen alueellista lähestymistapaa. Hän muistuttaa myös siitä, että mökkeily on monille ”tarpeellinen henkireikä”. – Jos kesämökillä ollaan, ja saunassa ja järvessä istutaan, eihän se tauti leviä kuin kaupassa käymisen yhteydessä. – Kesä on muutoinkin hyvää aikaa, koska kontaktit ovat mökeillä pääsääntöisesti vähäisempiä kuin kaupungeissa ja ulkotiloissa riski saada tartunta on pienempi kuin sisällä. Pahin tartuttaja Hallitus on linjannut rajoitustoimina myös, ettei isoja yleisötapahtumia saa järjestää ennen kuin aikaisintaan elokuussa. Lisäksi yli 10 hengen kokoontumiset ovat kiellettyjä. Aivelo vapauttaisi kaikkein viimeisimpänä ahtaissa sisätiloissa pidettävät massatapahtumat. – Niistä tiedetään, että ne ovat olleet tällaisia supertartuttajatilanteita, kun taas ulkotilanteissa riski taudin leviämiseen on vähäisempi.