Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Pekka Kansanen teki dokumentin Sibeliuksen nuoruudesta – Vuodet erottavat dokumentin tekijää ja säveltäjää, mutta Sääksmäki ja linnut yhdistävät

Sääksmäen luonto, aina yhtä rehevä ja maalauksellinen. On sitten kyse kuvatallenteesta tai omin silmin nähtynä. Nyt Sääksmäen luonto esittäytyy yhdessä viitekehyksessä, oikeastaan kahdessa. Toinen on säveltäjä Jean Sibeliuksen nuoruusvuosinaan kokema luontoyhteys, joka tulee ilmi Sibeliuksen kirjeistä. Toinen on Pekka Kansanen , joka on vuosikymmeniä tutkinut Sääksmäen kasveja, lintuja ja Vanajaveden vesistöä. Kansanen on biologian dosentti Helsingin yliopistossa. Eläkkeelle hän jäi Helsingin kaupungin ympäristöjohtajan pestistä, jossa hän toimi 24 vuotta. Hän on viettänyt kesiään ja välillä myös talviaikaa Hiittiönmäessä Tarttilassa. Huvilan tai oikeastaan talviasuttavan talon rakensi hänen isänsä 1960-luvun lopulla. Samoissa maisemissa seikkaili nuori Sibelius 1800-luvun lopulla Annilan, Kalalahden, Kantalan taloissa ja Lahisten kartanossa. Sibeliuksen äidinäiti Katarina Borg oli kotoisin Sääksmäeltä Annilan rusthollista. Pekka Kansanen taas syntyi Toijalassa, mutta vietti koulupoikana kesiä Hiittiönmäessä. Eihän siitä ole kuin lyhyt matka edellä mainittuihin paikkoihin. Tosin Lahisten kartano on toisella puolen Sääksmäkeä. Siellä asui Sibeliuksen koulutoveri ja ikuinen ystävä Walter von Konow . Kaikki he ovat kierrelleet Sääksmäen luontoa, tosin eri aikakausina. Eivät luonnonmaisemat kuitenkaan ole kovin paljoa muuttuneet. Kummatkin ovat tehneet luontohavaintoja. Sibelius kätki ne varhaisiin sävellyksiinsä, Kansanen puolestaan tutkimuksiinsa. Nyt Kansanen on myös kuvannut ja käsikirjoittanut dokumentin Sibelius Sääksmäellä . Siitä välittyy seesteinen maaseututunnelma Sibeliuksen musiikin korostaessa maisemien estetiikkaa sekä lintujen kevät- ja syysmuuttoa. Vanajavesi yhdistää Myös Vanajavesi on ollut herroja yhdistävä tekijä. Pekka Kansanen on osaltaan vaikuttanut Vanajaveden puhtauteen. Lisäksi hän on mukana Saarioisjärven kunnostusurakan valvojana. – Sain ympäristöpuolen herätyksen, kun Vanaja meni heikkoon kuntoon. Jotakin piti silloin tehdä. Vesistön tila huononi yllättävän nopeasti. 1970-luvun alussa Vanajanselällä oli happikato ja vuonna 1974 vesistössä kuoli parisataa tuhatta kalaa, muistelee Kansanen. Vesistön tilasta käytiin eduskunnassa jopa välikysymyskeskustelu. Yhtyneet Paperitehtaat ja Säteri Oy olivat Vanajaveden suurimmat likaajat. Vesiensuojelun alettua tehtaat alkoivat vähentää päästöjään. Kansasen mukaan vesiensuojelu tuotti hyviä tuloksia. – Vuonna 1985 julkaistiin väitöskirjani samasta aiheesta. Talvella kairasin Vanajaveden pohjasedimenttejä pariin metriin saakka. Lisäksi sain Eläintieteen laitokselta huippuasiantuntijat tutkimaan löydöksistä, millainen Vanajavesi oli ennen. Edelleen häntä huolestuttaa Ritvalan Vähäjärven huono kunto. Enää eivät jätelautat kellu Isossa Vuolteessa eivätkä Vanajanselällä, puhumattakaan vesistön pohjoisesta reitistä. – Nyt Vanajavesi on tyydyttävässä kunnossa. Sinilevä tosin on osoitus siitä, että ihan kaikki ei ole kunnossa. Luonto kuuluu sävellyksissä 1800-luvulla Sibelius saattoi ihailla puhdasta järvimaisemaa ja soittaa viulua rantakivellä. Vasta muutama vuosikymmen myöhemmin metsäteollisuus aloitti toimintansa ja vesistön tila alkoi muuttua sen myötä. Sibelius sävelsi vuonna 1883 ensimmäisen moniosaisen sävellyksensä Kalalahdessa ollessaan. Kamarimusiikista taas on esimerkkinä musiikki Walter von Konowin oopperaan Ljunga Wirginia. Siitä on lyhyt harppaus ensimmäisen sinfonian syntyyn vuonna 1899. Metsät, vesistö ja miljööt loivat Sibeliuksen luontosuhteen kehityksen. Luonnon moni-ilmeisyys kuuluu hänen sävellyksissäänkin. Siksi luontokuvaus ja sitä säestävät kohdat Sibeliuksen musiikista antavat Kansasen Sibelius-dokumenttiin oman leimansa ja näkökulmansa. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Kansasen lintuharrastus alkoi vuonna 1962. Lisäksi Päivölän kansanopiston silloinen rehtori Olli Aulanko innosti lintuharrastukseen. Sibelius käytti lintujen, etenkin joutsenten, tarkkailussa kiikareita vasta vuonna 1916. Kansanen on laskenut Hiittiönmäen lintulajeja, joita on löytynyt tähän mennessä 185. Lintukaukoputki on ahkerassa käytössä ja myös dronea hän on käyttänyt harrastuksissaan. Osa dokumentista on drone-kuvausta ilmasta ja laajentaa maisemakäsitystä siitä, millaista on katsella maisemaa vain maan pinnalla. – Dokumentissa pyrin parhaan kykyni mukaan välittämään tunnelmia luonnosta ja Sibeliuksen nuoruudesta Sääksmäellä. Ideana oli kuvitella niitä fiiliksiä, jollaisia Sibeliuksella oli Sääksmäellä, selvittää Kansanen. – Sääksmäen manttaalikuntasäätiöltä sain apurahaa dokumentin tekemiseen. Sillä sain maksettua Sibeliuksen perikunnalle ja levy-yhtiölle korvaukset musiikin käytöstä dokumentissa. Luonto ja linnut ovat aineksia, jotka ovat vaikuttaneet niin Pekka Kansasen kuin Jean Sibeliuksen elämään. Väliä on nuoreen Sibeliukseen tosin toistasataa vuotta. Kummatkin ovat rakentaneet oman elämänuransa luontoon liittyen.