Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Rapolan kartanon omistaja Petra Schulze Steinen: ”Mitä kauemmin asuu poissa, sitä tärkeämmiltä sukujuuret tuntuvat” – Katso kuvat upeasta maaseutumiljööstä

Rapolan kartanon iäkkäät tammet puskevat esiin vaaleanvihreitä kukintoja. Hetkenä minä hyvänsä kumaraan painuneet omenapuut avaavat kurttuiset nyrkkinsä ja rinne peittyy valkoisista terälehdistä. Talon reunustalla uhkuu keltainen jalokiurunkannus. Sen tiiviit tertut kielivät alueen historiasta, sillä lajia tavataan erityisesti vanhoissa kartanopuistoissa ja huvilayhdyskunnissa. Kevät on kauneimmillaan, mutta yli 200-vuotiaan kartanovanhuksen omistajille lämpenevä sää tietää harmaita hiuksia. – Harjun sulamisvedet pysähtyvät talon kohdalle. Kun kevät on kostea, vesi nousee kellariin, juristi Petra Schulze Steinen huokaa. – Olemassa olevat salaojitukset ja talon perusteet tulisi saada tänä kesänä kunnostettua. Sääksmäellä sijaitseva Rapolan kartano on Suomen presidenttinä toimineen P. E. Svinhufvudin syntymäkoti, jonka kesäasukkaisiin on lukeutunut muun muassa taiteilija Akseli Gallen-Kallela. Kulttuurihistoriallisesti merkittävään kokonaisuuteen kuuluu 13 rakennusta pihapiireineen. Juttu jatkuu kuvien jälkeen. Euroopan keskuspankissa johtavana oikeudellisena neuvonantajana työskentelevä Schulze Steinen osti kartanon yhdessä miehensä Mathiaksen kanssa vuonna 2016. Tavoitteena on entisöidä ja kunnostaa siitä viimeistään eläkepäivien pysyvä koti. Saksassa työskentelevä pari ei valinnut Rapolaa sattumalta, vaan kartano on aikoinaan kuulunut Petra Schulze Steinenin suvulle. – Sataviisikymmentä vuotta sitten esi-isäni Kustaa Bjong osti kartanon Svinhufvudin kuolinpesästä, Schulze Steinen kertoo. Tapojen mukaan Kustaa otti sukunimekseen kartanon nimen. Kustaa Rapolan vanhin eloonjäänyt tytär oli Schulze Steinenin isomummuni äiti Edla Hakkila, jonka kautta juristi on sukua Rapoloille. Rapolan suku hallitsi kartanoa vuodet 1868–1993, mutta myös Petra Schulze Steinenin suvun yhteys alueeseen säilyi. – Isomummulla ja hänen miehellään oli Vanajaveden rannalla kesähuvila, joka on tullut perintönä isälleni ja hänen veljilleen. Se on ollut myös minun lapsuuteni kesäpaikka, Schulze Steinen sanoo ja jatkaa: – Emme olisi hankkineet vastaavaa paikkaa mistä päin Suomea tahansa. Mitä kauemmin asuu poissa lähistöltä, eikä varmaan tarvitse mennä ulkomaillekaan asti, sitä tärkeämmiltä sukujuuret tuntuvat. Juttu jatkuu kuvien jälkeen. Vuonna 1993 Rapolan kartano siirtyi maanvaihdossa valtiolle, ja myöhemmin Schulze Steinenit ostivat sen Senaatti-kiinteistöiltä. Vuotavia kattoja ja puuttuvia portaita Kun hankkii vanhan rakennuksen, on varauduttava yllätyksiin. Käänteitä on riittänyt myös Rapolan kartanossa. – Museovirasto kunnosti ison navetan katon 1990-luvulla, mutta kyllä se vain vuotaa. Kattoa täytyy nyt ruveta kunnostamaan, Petra Schulze Steinen kertoo. Aikaisemmin on korjattu jo kuivurin katto ja ulkokäymälän pärekatto, mutta aitan portaat odottavat vielä vuoroaan. Ensin kartano pitäisi saada asumiskuntoon. Rapolan rakennukset on suojeltu rakennusperintölailla. Puurakenteisen päärakennuksen vanhimmat osat ovat vuodelta 1813, mutta kartanoa on laajennettu ja muutettu vuosien varrella. Vanhan itäpuolen huoneet on suojeltu, mutta muita voi remontoida makunsa mukaan. Esimerkiksi kylpyhuoneremonttia tehdään parhaillaan juuri talon uudemmalla länsipuolella. – Konsultoimme kaikessa Museovirastoa. Täytyy katsoa, mihin rahkeet suojeltujen huoneiden osalta riittävät. Juttu jatkuu kuvien jälkeen. Neuvoa on kysytty myös muilta asiantuntijoilta ja haettu verkosta. Esimerkiksi ikkunoiden entisöinnissä tarkoituksena on, että Schulze Steinenit hoitavat syrjäisimmät ruudut navetassa ja puotirakennuksessa, kun taas näkyvillä paikoilla työn hoitavat ammattilaiset. – Ei tätä ihan yksin pysty tekemään, ikkunoitakin riittää. Vaikka kartanon kunnostus on pahasti kesken, urakkaa auttavat toimivat keittiö, vessa ja kellarin suihku. Petra Schulze Steinenin mukaan talossa pärjää hyvin, kunhan vaatimukset eivät ole korkealla. – Nyt tilanne on huomattavasti parempi kuin alkusyksystä, jolloin sisävessa ei toiminut. Schulze Steinen ei vielä osaa sanoa, milloin kartano on asumiskunnossa. Remontoinnin ohella taloon pitää esimerkiksi hankkia huonekalut. – Emme ole jäniksen selässä. Pitää katsoa, mistä löytyy vanhoja kalusteita edullisesti. Ei meillä ole rahkeita lähteä niitä antiikkikaupasta ostamaan. Kartano avautuu myös yleisölle Kun juristipariskunta osti Rapolan, sen kauppaehtoihin kuului, että kartano täytyy pitää jossain määrin yleisölle avoinna. Petra Schulze Steinenin mukaan kartanon länsipäädyssä kokeillaan pienimuotoista majoitustoimintaa, minkä lisäksi alueella on tarkoitus pitää avoimien ovien päiviä, kunhan kunnostus vielä etenee. – Vaikka majoittujilta ottaisi korvausta, ei tästä ikinä omillensa pääse. Ennemmin tämä on harrastustoimintaa ja kulttuurialueen tukemista. Juttu on alun perin julkaistu Valkeakosken Sanomien Kesä -lehdessä 24. toukokuuta 2019.