Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Kaksi kolmesta valkeakoskelaisnuoresta tietää, mistä saisi kannabista – Nuorten asenteet päihteitä kohtaan ovat tiukentuneet, vaikka tarjonta on lisääntynyt

Valkeakoskelaisten 8. ja 9. luokkalaisten nuorten tupakan ja alkoholin käyttö on selvästi vähentynyt kahden vuoden takaiseen, selviää Valtakunnallisesta Kouluterveyskyselystä. Kouluterveydenhoitaja Minna Viholan mukaan taustalla on pitkäjänteinen työ. –  Kannustamme päihteettömyyteen, ja valistus alkaa jo alakoulun puolella, Vihola kuvailee. Nuorten asenteet päihteitä kohtaan ovat muuttuneet kielteisemmiksi. Viholan mukaan valtaosa 8.-ja 9. -luokkalaisista kertoo olevansa päihteettömiä. Kyselyn mukaan viime kevään 8.-ja 9. luokkalaisista 43,3 prosenttia oli kokeillut elämänsä aikana tupakkatuotteita, kun vielä kaksi vuotta sitten lukema oli 49,6 prosenttia. Päivittäin tupakkatuotteita käyttäviä oli 8,8 prosenttia. Kyselyn mukaan kovassa humalassa viimeisen kuukauden aikana oli 12,8 prosenttia nuorista. Viikoittain alkoholia käytti vain 4,6 prosenttia nuorista. Nuorten käyttämistä tupakkatuotteista 89,7 prosenttia ja alkoholista 94 prosenttia hankitaan välittäjien, esimerkiksi vanhempien kavereiden kautta. Viholalla onkin päihteiden välittäjille tiukka viesti: älä välitä alaikäiselle. Kannabiskokeiluja enemmän kuin valtakunnallisesti Jos tupakan ja alkoholin suhteen kehityskulku näyttää hyvältä, kannabiksen suhteen lukemat pääsivät yllättämään myös Viholan. Huumeita on kokeillut ainakin kerran 12,3 prosenttia valkeakoskelaisista nuorista. 9,3 prosenttia nuorista on kokeillut kannabista vähintään kaksi kertaa. Luvut ovat hieman korkeammat kuin valtakunnallisesti. –  Tämä oli yllätys, eikä ole tullut esille 8- ja 9-luokkalaisten kanssa. Huumekokeiluja ei ehkä kerrota terveydenhoitajalle, Vihola miettii. Kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista 8. ja 9. luokkalaisista arvioi, että Valkeakoskelta on helppo hankkia huumausaineita. Luvussa oli paljon kasvua, sillä vielä kaksi vuotta sitten vain 46,9 prosenttia. Tämän vuoden luku on korkea, sillä valtakunnallisesti 48 prosenttia nuorista koki, että huumeita on helppo saada omalta paikkakunnalta. Tämä ei yllätä terveydenhoitajaa. –  Nuoret kyllä kertovat, että saisivat aineita paikkakunnalta. Viholan mukaan on kuitenkin hyvä asia, että vaikka tarjontaa olisi, on omia huumekokeiluja vain vähän. Huumeista uutisointi parasta huumevalistusta Naakan yläkoulun yhdeksäsluokkalaiset Amanda Paakkari , Essi Peltola ja Veeti Kytöviita vahvistavat terveydenhoitajan näkemyksen nuorten koventuneista asenteista päihteitä kohtaan. –  Päihteet eivät kiinnosta yhtään, Kytöviita sanoo. Paakkarin ja Peltolan mukaan jokainen tekee itse päätöksen, käyttääkö päihteitä, vaikka niiden huonot vaikutukset tietää. –  Mutta jos saisin kaverin kiinni vaikka tupakanpoltosta, niin yrittäisin saada sen lopettamaan, Peltola sanoo. Nuorten mukaan parasta huumevalistusta on esimerkiksi uutisointi huumeiden aiheuttamista ongelmista. –  Jos vaikka lehdessä on maininta yliannostukseen kuolemisesta, niin saattaa äiti sanoa, että ”älä sinä sitten ala tuollaiseksi”, Peltola sanoo. – On surullista nähdä kaupungilla huumeidenkäyttäjiä, Amanda Paakkari sanoo. Nuorten mukaan päihdekysymyksiin saa apua myös kotoa. –  Kotona on puhuttu esimerkiksi siitä, että jos joku kaveri on juonut itsensä huonoon kuntoon, ei jätetä kaveria yksin, Paakkari kuvailee. Tytöiltä jää helposti aamupala väliin Kouluterveyskyselyn tulokset ovat kahden vuoden takaisista menneet monella osa-alueella parempaan suuntaan. Valkeakoskelaisista 8.- ja 9. luokkalaisista nuorista yli 50 prosenttia oli erittäin tyytyväisiä elämäänsä. Valtakunnallisesti lukema on vain 30,6 prosenttia. Tytöt nousevat kyselyssä esiin hieman huolestuttavissa merkeissä, mitä tulee syömiseen ja nukkumiseen. Valkeakoskelaistytöistä 53,9 prosenttia tuntee väsymystä vähintään kerran viikossa. Lukema on vähentynyt kahden vuoden takaiseen, jolloin väsymystä koki 61,4 prosenttia tytöistä. Tytöistä 40,2 prosenttia nukkuu arkisin alle 8 tuntia. –  Kyllä valvomisen taustalla on varmaan aika monella sosiaalisen median käyttö, Vihola kuvailee. Nukkumisasioista myös keskustellaan koulussa, ja nuoria kannustetaan aikaisempaan nukkumaanmenoon. Paakkari ja Peltola myöntävät, että yöunet voivat välillä jäädä lyhyeksi. Peltolan on vaikea nukahtaa ennen puoltayötä, ja Paakkari puolestaan saattaa herätä aamulla jo kuuden jälkeen. –  Mutta aina voisi mennä aikaisemmin nukkumaan tai karsia aamun tekemistä niin, että voisi nukkua pidempään, Paakkari pohtii. Myös aamupala jää helposti tytöiltä väliin. 51,3 prosenttia 8.-ja 9. luokkalaisista tytöistä ei syö aamupalaa joka aamu. Luvussa on hieman nousua kahden vuoden takaiseen, jolloin 48,1 prosenttia tytöistä ei syönyt aamupalaa joka aamuna. Luvut ovat myös korkeammat kuin valtakunnallisesti: keskimäärin 44,5 prosenttia tytöistä ei syö aamupalaa joka aamu. Tytöistä 36,3 prosenttia ei myöskään syö päivittäin kouluruokaa. Valtakunnallisesti 37,3 prosenttia. – Monen kohdalla on varmasti kysymys siitä, että ei mennä syömään, jos kaveritkaan ei mene, Vihola harmittelee. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen valtakunnallinen Kouluterveyskysely toteutettiin keväällä 2019. Kyselyyn osallistui peruskoulun neljättä ja viidettä luokkaa käyviä lapsia, kahdeksatta ja yhdeksättä luokkaa käyviä nuoria sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoita. Tässä jutussa olemme käyttäneet aineistona vain 8. ja 9. luokkalaisten antamia vastauksia.