Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Uiko uhanalainen taimen pian Valkeakosken puroissa? – Yhdistys istutti litroittain taimenen mätiä paikallisiin ojiin

Kalastotutkija Sami Ojala kahlaa keskelle Korentinojaa ja upottaa mätipallot puron pohjalle pienissä rasioissa. Rasiat on kiinnitetty kiveen, jotta ne pysyvät paikoillaan virtaavassa vedessä. Meneillään on taimenen istutus, jonka aikana kahteen valkeakoskelaiseen puroon – Korentinojaan ja Myllyniitynojaan – lasketaan yhteensä kolme ja puoli litraa taimenen mätiä. – Taimen on Etelä-Suomessa erittäin uhanalainen laji. Jo pelkästään sen vuoksi on tärkeä yrittää istuttaa kantaa, sanoo kaupungin ympäristötarkastaja Petteri Hoisko . Istutusoperaatio on osa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen Virta-hanketta, joka tähtää alueen virtavesien kunnostamiseen. Tällä hetkellä vuorossa on Pirkanmaan pienien purojen kunnostaminen. Valkeakoski liittyi hankkeeseen viime vuonna. Kunnostus- ja hoitotyöllä halutaan palauttaa luonnontilaiseksi uomat, joita on aikoinaan perattu kivistä esimerkiksi tukinuiton vuoksi. Taimen tarvitsee elääkseen monipuolisia virtapaikkoja, toisin sanoen kivikkoisen uoman. – Hyvinvoiva taimenkanta on merkki myös puron yleisestä hyvinvoinnista, sanoo hankkeen ympäristöasiantuntija Heikki Holsti . Juttu jatkuu kuvien jälkeen. Viime kesänä Ojala ja Holsti kartoittivat Valkeakosken pienten purojen tilaa. Korentinoja ja Myllyniitynoja valikoituivat kohteiksi, jotka voivat sopia taimenen poikastuotantoalueiksi. Ensi syksynä nähdään, uiskenteleeko ojissa pieniä taimenia. Elokuussa Holsti ja Ojala tarkistavat sähkökoekalastuksella, ovatko nyt istutetut poikaset selvinneet kesän yli. Sähkökoekalastuksessa vedessä uivat kalat tainnutetaan sähköllä laskemisen ajaksi. Kun kalat on laskettu, ne virkoavat ja palaavat veteen. – Olisi loistavaa, jos purossa olisi ensi syksynä sadan neliön alueella kymmenen taimenta, mutta jo yksikin havainto olisi hyvä, Ojala sanoo. Hän huomauttaa, että istutuksia on jatkettava 5–6 vuoden ajan. Vasta sen jälkeen kalakanta voi selvitä omin voimin. Jos syksyllä näyttää siltä, että taimen selviää ojissa, käynnistetään varsinaiset kunnostustyöt. – Purojen pohjalle viedään erikokoisia kiviä, jotta syntyy monipuolisia virtapaikkoja. Pohjalle tehdään myös sorapatjoja, joita taimenet käyttävät kutemiseen, Ojala kertoo. Petteri Hoiskon mukaan kannan istuttamisella voi olla arvoa myös virkistysmielessä. Jos kanta saadaan elinvoimaiseksi, taimenta voidaan ehkä vuosikymmenten päästä kalastaa Valkeakoskella. Hanke kunnostaa ja palauttaa luonnontilaan virtavesiä Kokemäenjoen vesistöalueella. Vuonna 2018 alkaneessa hankkeessa on kunnostettu talkoilla Näsijärveen, Kyrösjärveen ja Längelmäveteen laskevia virtavesiä. Valkeakoski liittyi hankkeeseen vuonna 2019. Mukana ovat myös muun muassa Akaa, Lempäälä, Tampere, Nokia, Kangasala ja Pirkkala. Hankkeen toteuttaa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys. Virta-hanketta rahoittavat mukana olevat kunnat ja kaupungit, vesialueiden omistajat, ely-keskus sekä joukko yrityksiä ja yhdistyksiä. Yhdistys haastaa Valkeakoskella toimivat yritykset tukemaan alueella tehtävää virtavesien hoitotyötä.