Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kaupungin talouskehysesitystä voi kritisoida monestakin syystä – Velan ”hurjalla kasvulla” on ikävät seuraukset, kirjoittaa Reijo Heinonen mielipiteessään

MIELIPIDE "Velka kasvaa, palvelut pelaavat" – näin otsikoi Valkeakosken Sanomat 19.8. Esittelyssä oli Valkeakosken kaupungin taloussuunnitelman kehys vuosille 2020–2022. Otsikko voisi kuvastella myös peliongelmaisen ajatuksia peliautomaatin edessä. Haastateltu kaupungin talous- ja kehittämisjohtaja Minna Uschanoff myöntää kaupungin velan kasvun olevan hurjaa. Minun kirjanpidossani velan kasvu merkitään kaupungin päivittäispalvelujen vaarantumisen tilille. Palvelujen huonontuminen ja niiden karsiminen ei tapahdu kertaheitolla, mutta velan "hurjalla kasvulla" tahtoo olla ikävät seuraukset. Verotulokehitykseen olisi pitänyt sopeutua vuosia sitten Syyt kaupunkimme velan kasvuun eivät ole "maailmalta" vaan ihan kotikutoisia. Velkahan syntyy, kun käytettävissä olevat omat tulot eivät riitä jonkin tietyn hankkeen rahoittamiseen. Ja heti perään on osattava laskea, riittävätkö omat tulot kyseisen velan hoitoon. Me kaikki tiedämme tämän, mutta osaammeko? Kaupunkimme hankepäätökset tekevät virka- ja luottamushenkilöjohtomme, ja he ovat jopa tietävinään, että kaikki hankkeet ovat tuiki tarpeellisia. "Kaikki viittaa siihen, että verotulokehitys ei toteudu esimerkiksi valtiovarainministeriön viime vuoden laskelmien mukaisena", viestittää talousjohtajamme. Ministeriö ei vastaa kaupunkimme tulokehityksestä, vaan se kuuluu kaupunkimme johdolle. "Usko on hiipunut", toteaa Uschanoff. Ennen vanhaan sanottiin, että kun tieto loppuu, usko alkaa. Uskoakaan ei sentään pidä menettää. Mutta kyllä oikealla tiedolla on edelleen arvonsa ja paikkansa. Kaupunkimme huonontuvaan verotulokehitykseen olisi pitänyt sopeutua jo vuosia sitten, kun huonontuva työpaikkakehitys oli tosiasia – ja tehdä sama investointien ja niitä seuraavien velkojen suhteen. Valkeakosken veroprosentti pysynee 20,25 prosentissa. Voimassa oleva sirpaleinen kuntakenttä aiheuttaa sen, että kunnat kilpailevat halvimman veroprosentin palkinnosta. Vähemmälle huomiolle jäävät kunkin kunnan työpaikkakehitys ja siinä yhteydessä verotettavat tulot. Kun ne putoavat, käy niin, että korotetulla veroprosentilla saa ehkä juuri ja juuri saman verotulon kuin korkeamman verotettavan tulon vuosina. Ja jos tässä tilanteessa ei tehdä korjausliikkeitä ja pidetään yllä suurta investointi-intoa, velkakierre on taattu. Esitys sivuuttaa työpaikkakehityksen Talouskehysesitystä voi kritisoida monenkin asian osalta. Kaupungin toimintaympäristön muutoksiin tulee kuulumaan taloussuunnitelmakaudella maakunta- ja sote-uudistus. Kuitenkin kehyksessä kuitataan maakunta- ja sote-uudistus toteamalla, että uudistuksen kaatumisen vuoksi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun menopaineet kohdistuvat kuntatalouteen. Tietääkseni hallitussopimuksessa on sovittu, että uudistyö jatkuu ja uudistus toteutetaan. Eiköhän se ollut hallitukseen saadun keskustan sopimusehto. Vai käykö niin, että keskusta tulee petetyksi? Jatkuva hokemahan on ollut, että keskusta pettää aina. Kehyksen laatijat elävät siis toiveissa, että vanhaa hapatusta jatketaan ja sillä hyvä? Toinen asia, jonka kehys sivuuttaa, on kaupunkimme työpaikkakehitys. Jutikkalaan jaksan vielä uskoa, ja on pakkokin. Onhan hankkeeseen tähän mennessä "hukattu" useampi miljoona. Lepänkorvan puiston miljoonan euron mahdollisuuksiin taikoa työpaikkoja en sen sijaan usko. Mutta heillä on oikeus, jotka ovat uskoa viritelleet. Totean taas kerran, ettei järvinäkymä parantunut puiston tasaamisen myötä. Tosin Paskoluoto ja Helkankeinu tulevat paremmin esiin. Talousnäkymien sen sijaan on parannuttava, jotta viimeksi mainitun kaltaisiinkin hankkeisiin saadaan velkarahan sijaan omaa rahaa. Reijo Heinonen kaupunginvaltuutettu, sit.