Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Korona on kuin tsunami, tuhoisuus johtuu sen nopeudesta

Kaikesta netissä leviävästä koronavirusta käsittelevästä sisällöstä yksi pysäyttävimmistä on englantilaisen Hugh Montgomeryn haastattelu Channel 4 -kanavalla. University College of Londonin tehohoitolääketieteen professori selittää haastattelussa, miten korona eroaa tavallisesta influenssasta. Suosittelen videon katsomista kaikille, mutta etenkin heille, jotka koronaepäilyn takia määrätystä karanteenista piittaamatta liikkuvat kylillä (VS 30.3.2020). Montgomeryn mukaan influenssaa sairastava tartuttaa keskimäärin 1,4 muuta ihmistä. Koronaviruksella vastaava luku on 3. Ero ei vaikuta suuren suurelta, mutta se on tosiasiassa valtava. Kun influenssan saaneet siirtävät pöpöä eteenpäin, kymmenen ”tartuntaportaan” jälkeen influenssa on 14 ihmisellä. Korona on kymmenen portaan jälkeen 59 000 ihmisellä. ”Muista, kyse ei ole sinusta. Kyse on kaikista muista ihmisistä”, sanoo Montgomery. Korona kanssa ei pidä pelleillä. Karanteenia ei pidä rikkoa. Kaupassa on pidettävä etäisyyttä. "Influenssa ja korona eroavat toisistaan kuin nousuvesi ja tsunami. Korona pisti koko terveydenhoitojärjestelmän polvilleen, jolloin hoitamatta voi jäädä muitakin kuin koronasairaita. Influenssa ei tee niin, koska se leviää paljon hitaammin, ja siihen on rokote. Lisäksi korona näyttäisi olevan vaarallinen muillekin kuin yli 70-vuotiaille ja perussairaille. Influenssa ja korona eroavat toisistaan kuin nousuvesi ja tsunami. Rantaan tulee paljon vettä, mutta vain hyvin nopeasti tuleva vesi aiheuttaa tuhoa. Niin ärhäkkä kuin onkin, korona on nitistettävissä kolmessa viikossa panemalla yhteiskunta kokonaan kiinni. Puolihuolimaton sulku pidentää pandemiaa ja tulee kalliimmaksi kuin lyhyt täyssulku. Korona ei jää viimeiseksi pandemiaksi aikana, jona virukset matkustavat suihkukoneilla ympäri maapalloa. Pandemiat eivät ole yllättäviä ”mustia joutsenia” vaan ”harmaita sarvikuonoja”, ilmeisiä ja suurta vahinkoa aiheuttavia vaaroja, joihin suhtaudumme liian huolettomasti. Mauno Koiviston usein siteerattu viisaus ”ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin” on katastrofaalisen huono neuvo pandemiariskien hallinnassa. Kirjoittaja on viestintäpäällikkö ja kirjailija