Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Mustavalkoinen aate – eli Hakan jalkapallon 70 vuotta

Mustavalkoinen aate syntyi 70 vuotta sitten, kun Valkeakosken Haka nousi ensimmäisenä maalaisseurana jalkapallon mestaruussarjaan. Leo Lehto oli kauden viimeisessä ottelussa 1949 Kokkolassa kalpea kuin valkoinen pelipaita asettuessaan pallon taakse ampumaan rankkarin. Lyhyt vauhti, räjähtävä laukaus ja pallo upposi GBK:n verkkoon. Ja niin Haka nousi SM-sarjaan. Valkeakosken rautatieasemalla laskeutui junasta seuraavana aamuna väsyneitä pelureita. Vuorineuvos Juuso Walden oli määrännyt soittokunnan, mieskuoron, ja kauppalanjohtaja K. Dahlin ottamaan nousijat vastaan. Ilman paperitehtaan patruunaa Juuso Waldenia (1907–1972) jalkapallo ei olisi piirtynyt koskilaiseen mytologiaan. Hakalaiset harjoittelivat täydellä palkalla työajalla jo vuonna 1951. Juuso seurasi lippalakin alta Hakan pelit. Tappion jälkeen puheenjohtaja yleensä erotettiin, ja Juuso nimesi uudeksi pomoksi 29 kertaa tiedotusjohtajansa Topi Nordbergin . Hakaan hankittiin Waldenin ohjeiden mukaan 1946 Turusta Suomen sen hetken paras jalkapalloilija Veikko Asikainen . Hän kasvatti Valkeakoskelle sukupolven, jonka kirkkaimpana tähtenä loisti Jussi Peltonen . Walden määräsi parhaat tuomarinsa Jussi Peltosen avuksi, kun Jussi neuvotteli syksyllä 1964 Hampurin SV:n kanssa Bundesliigan sopimuksesta. Jussi sai palkkaa yhtä paljon kuin Saksan tähdet. Palloliiton puheenjohtajana Walden perusti Suomen Cupin, jonka hän nimesi tehtaanjohtajansa Antero Nymanin kunniaksi. Hänen poikansa Atte Nyman toimi Hakan puheenjohtajana 1958–1964. Haka voitti ensimmäisen cupin finaalissa lokakuussa 1955 Kaitsu Pahlmanin HPS:n. Kun voitto varmistui, Juuson määräyksestä Aulangolta varattiin sali, ja puolisot kuljetettiin mestareita vastaan. Aikaa oli pari tuntia, joten patruuna määräsi herrat lastenhoitajiksi, jotta äidit pääsivät Aulangolle. Elettiin Juuso Waldenin voimanvuosia. Juuso hallitsi Yhtyneitä Paperitehtaita, hän oli Palloliiton ja metsäteollisuutemme ykkösmies ja Urho Kekkosen ystävä. Haka voitti ensimmäisenä seurana samana vuonna sekä mestaruuden että cupin. Joukkue hävisi 1960 vain viimeisen ottelunsa KuPS:lle. Maalisuhde oli 78–23. Hakan marssi menestykseen jatkui; kolme mestaruutta ja kolme cupin voittoa takasivat 60-luvun parhaan suomalaisjoukkueen tittelin. Ja mikä parasta: melkein kaikki pelaajat olivat Hakan omia poikia, ja katsomossa leijui koskilainen hurmos. Hakan ensimmäinen Euroopan cupin eli nykyisen Mestareiden liigan kotiottelu oli Tehtaan kentällä 2. marraskuuta 1961 belgialaista Standard Liegeä vastaan. Koko kylä liputti. Valkeakosken Sanomat julkaisi ottelupäivänä iltalehtipainoksen. Torin reunalta purettiin röttelöt. Pelaajana tehtäväni oli vartioida kongolaista Bonga Bongaa. Iltavalojen loisteessa Bonga Bonga liiteli kuin musta perhonen ja näytti, millainen on huippupelaaja. Hävisimme eurooppalaiselle huippujoukkueelle 2–0. Juuso Waldenin erosta alkoi 1970 Niilo Hakkaraisen 20 vuoden kausi yhtiön johdossa. Haka putosi sarjaa alemmaksi 1972, kun kuviteltiin, että ei ollut uralle hyväksi, jos teki töitä Hakalle. Pian Hakkarainen ymmärsi Hakan merkityksen, ja antoi nuorelle Juha Niemelälle määräyksen nostaa Haka takaisin huipulle. Niemelä hankki Pekka Heikkilän , Matti Paatelaisen , Esko Rannan ja Matti Kuuselan . Esko Malmin valmentama joukkue voitti tuplamestaruuden 1977. Hakan kasvatit Teuvo Vilen , Hannu Nieminen , Jukka Pirinen , Markku Närvä , Uimosen veljekset, Heikki Huoviala , Olli Laakso , Jarmo Kujanpää , Risto Salonen ja monet muut olivat permanentin kiharoita. Maalivahti Olli Huttunen aloitti kasvunsa kaikkien aikojen suurimpien joukkoon. Malmin jälkeen alkoi Paatelaisen ja Jukka Vakkilan 80-luku. Vakkilan johdolla Haka hävisi Euroopan cupissa italialaiselle Juventukselle kaksi kertaa vain maalilla. Vakkilan valmentama Haka voitti 1995 Suomen mestaruuden, mutta putosi seuraavana vuonna sarjasta. Hakan puheenjohtaja Heikki Huoviala pestasi Keith Armstrongin päävalmentajaksi. Haka nousi takaisin liigaan, voitti cupin ja sai Keken aikana kolme mestaruutta. Kapellimestareina olivat Valeri Popovitch ja Oleg Ivanov . Kun UPM:n taloudellinen tuki hupeni, FC Hakassa pohdittiin vuonna 2008 jopa sarjasta luopumista. Apuun tuli yöelämän kuningas Sedu Koskinen , joka palasi Helsinkiin pettyneenä koskilaisiin. FC Haka jäi roikkumaan konkurssin partaalle. Kerronpa teille lyhyesti, miten Haka pelastettiin. Paperitehtaan entiset johtajat Jaakko Rislakki ja Heikki Sormunen olivat kesäretkellä Kannaksella, kun Rislakin puhelin soi. Entinen esimies Juha Niemelä soitti. Vuorineuvoksen sanoma oli selvä: Heikki Sormunen piti suostutella johtamaan Hakan pelastusoperaatiota. Paikka oli tarkoin harkittu etukäteen. Talvisodan hengessä ja sen ydinpaikalla Tali-Ihantalassa Sormunen suostui. Siitä alkoi taistelu mustavalkoisten värien puolesta. Sormunen mietti pahimmillaan terveytensä uhalla yökaudet, miten tilanne oikaistaan. Aseenkantajana oli kauppias Seppo Lahtinen . Monien vaiheiden jälkeen porvariseuran pelastamiseen vaikutti ratkaisevasti työväenliike eli tässä tapauksessa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka "Kottara" Järvinen , Valkeakosken Energian hallituksen puheenjohtaja Jorma "Jönni" Rantanen ja kaupunginjohtaja Markku Auvinen , jotka ovat demareita. Sormunen ja Rislakki pyysivät apua Kottara Järviseltä, joka soitti välittömästi Jönni Rantaselle. Rantanen sanoi heti, että kyllä porvareita pitää auttaa. Ja niin laadittiin yhteisvoimin kolmen vuoden pelastusoperaatio, jonka molemmat hallitukset ja valtuusto hyväksyivät, mutta vastustus oli kova. Kaiken yläpuolella oli Juha Niemelä. Pallo-Seppojen entinen kapteeni valvoi ja vaikutti asioiden kulkuun näkymättömänä henkenä. Hakan uusi nousu muistuttaa seuran alkuvuosia. Veikko Asikainen valmentajana oli huippu, nyt Teemu Tainio palautti uskon, toivon ja rakkauden Tehtaan kentälle. Alussa oli Juuso Walden, nyt taustalla on ahkera liikemiesporukka puheenjohtajanaan Ratinan K-kauppias Marko Laaksonen . Toimitusjohtaja Olli Huttunen on kokenut Hakassa 42 vuoden aikana kaiken kentällä ja sen laidalla. Varmuuden vuoksi on myös mainittava Olli Paasio , joka on 43 vuoden ajan ollut renki ja pomo. Omasta mielestään hän omistaa jo paitsi Tehtaan kentän, myös seuran.