Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Simpukat joutuivat kuiville Kirjaslammella – Selvitimme, kuoleeko nyt jotakin korvaamatonta

Valkeakosken Sanomien lukija Petri Isosomppi pelkää, että tyhjennettävällä Kirjaslammella on tullut raakkua eli jokihelmisimpukkaa koskeva ympäristökatastrofi. Hänen ystävänsä löysivät tiistai-iltana Kirjaslammelta kuivalta maalta paljon simpukoita, joista yksi yksilö oli hyvin suuri. Ystävykset päättelivät sen vanhaksi raakkuyksilöksi, joka on erittäin uhanalainen. Isokokoinen simpukka nostettiin vesiastiaan ja toimitettiin turvaan Lotilanjärveen. Keskiviikkona Isosomppi kävi itse Kirjaslammella ja totesi, että simpukoita oli valtavasti kuivalla maalla. Hän arveli koko yhdyskunnan tuhoutuneen. Valkeakosken Kalaveikkojen puheenjohtaja Jussi Alanko sanoo kuitenkin, että kyseessä ei voi olla raakku, koska laji vaatii taimenpitoisen ja sitä kautta virtaavan veden. – Muistelisin, että toukkavaihe loisii taimenen kiduksissa tietyn aikaa ennen pohjaan pudottautumista. Valkeakosken Sanomat näytti kuvat isosta Kirjaslammen simpukasta myös eläkkeellä olevalle kaupunginpuutarhurille, luontoharrastajalle Kari Järventaustalle . Hän on myös laatinut selvityksen Valkeakosken arvokkaista luontokohteista. Hänen mukaansa kuvissa oleva simpukka on kuoren sileyden ja värin perusteella ilmeinen pikkujärvisimpukka. Se taas on yleisin sisävesiemme simpukkalaji. – Nimestään huolimatta sekin kasvaa melko isoksi, helposti 10 senttimetrin pituiseksi. Raakku eli jokihelmisimpukka elää vain virtaavissa vesissä ja on etenkin Etelä-Suomessa harvinainen. Raakun kuoren pinta on selvästi uurteinen tai harjainen ja väriltään lähes musta. Kirjaslammessa tiedetään olevan myös kaloja. Lammen tyhjennystä varten asennetuissa putkissa on sihti, jotta kalatkaan eivät ihan pienimpiä lukuun ottamatta mahtuisi lävitse. Valkeakosken Kalaveikkojen puheenjohtaja Jussi Alanko kertoo itse joskus saaneensa Kirjaslammesta hauen ja ahvenen. – Koska ne ovat petokaloja molemmat, lammesta täytyy löytyä myös särkikalaa pedoille ruuaksi. Alanko kävi itsekin keskiviikkona Kirjaslammella pyörähtämässä. – En nähnyt muuta kuin tavallista järvisimpukkaa. Hän silmäili myös kalastoa. –  Jäljellä oli pikkukalaa – ahventa ja särkikaloja. Hän arvelee, että suurin osa kaloista todennäköisesti imeytyy pumpun läpi sen suuren imutehon takia ja jauhautuu kannaksen takana pesiville lokeille ”seisovaksi pöydäksi”. – Toivotaan, että kaloja ei jäisi kamalasti siihen kuivattuun lätäkköön, sillä mutapohjan läpi käveleminen ja mahdollinen kalojen siirto Mallasveteen on mahdotonta. Edit: Lisätty kello 14.55 Jussi Alangon kommentteja hänen paikalla käyntinsä jälkeen.