Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Sääksmäeltä löydetty 400-luvun venäläinen kelloriipus on Suomessa ainoa laatuaan: Nyt siitä jäljennettiin kaulakoru ja tältä se näyttää

Sääksmäellä kiinnostus kotiseutuun pysyy, minkä vuoksi Sääksmäki-seura on tehnyt valokuvateoksen alueen ja sen asukkaiden historiasta. Kirjan toimittaneet Sääksmäki-seuran puheenjohtaja Ari Sirén ja varapuheenjohtaja Katriina Koskinen ovat saaneet vanhoja valokuvia käyttöönsä muun muassa paikallisilta asukkailta sekä UPM:n arkistoista. – Kuvateosta suunniteltiin jo 1990-luvulla, mutta idea jäi moneksi kymmeneksi vuodeksi hautomaan. Mietinnässä oli myös sääksmäkeläinen taidekokoelma, mutta koska ihmisiä kiinnostaa aina valtavasti vanhat valokuvat, päädyimme tähän. Vastaavaa ei ole ennen tehty täällä, Sirén kertoo. Kuvateoksen lisäksi seura on toteuttanut toisenkin hankkeen, nimittäin Sääksmäki-riipuksen. Kyseessä on kelloriipus, joka on jäljennös Rapolan muinaislinnan alueelta 1980-luvulla löydetystä riipuksesta. Sirénin mukaan riipus on aikoinaan kulkeutunut Sääksmäelle Itä-Venäjältä jo 400-luvulla jaa. Sääksmäki-riipus on alkuperäistä kelloriipusta melkein puolet pienempi, sillä neljän ja puolen sentin kokoinen kello olisi ollut liian suuri ja painava arkikäyttöön. Muuten koru on jäljennös alkuperäisestä. – Halusimme Sääksmäelle oman riipuksen ja siihen juuri kyseisen kellon, sillä vanha kelloriipus on Suomessa ainoaa laatuaan. Vastaavaa riipusta ei ole löydetty muualta kuin Sääksmäeltä, mikä tekee siitä ainutlaatuisen paikallisen symbolin, Sirén sanoo. Kelloriipus toteutettiin sekä hopean että pronssin väreissä. Sirénin mukaan kysyntää kuvateokselle ja riipukselle on ollut jo nyt paljon. ”Identiteetin etsiminen lisää kotiseutukiinnostusta” Sääksmäki-seuran sihteeri Ilona Antila-Dagnaud on havainnut ihmisten kiinnostuksen kotiseutujaan kohtaan lisääntyneen. Kotiseutuajattelu tuntuu olevan entistä suositumpaa, mikä näkyy useiden kotiseutuseurojen jäsenmäärien nousussa. – Erityisesti tänä keväänä ja kesänä koronavirusepidemian aikaan on haluttu nähdä lähelle ja oppia lisää omasta ympäristöstään. Kotiseudustaan haetaan myös jonkinlaista ymmärrystä siihen, mistä itse tulee. Voisikin sanoa, että oman identiteetin etsiminen lisää kotiseutukiinnostusta, Antila-Dagnaud sanoo. Sekä Sirén että Antila-Dagnaud painottavat, että ihmisellä voi olla useampi kotiseutu. Tärkeintä on, että tuntee itse kuuluvansa kyseiseen paikkaan. Myös Sääksmäki-seuran jäsenmäärä kasvaa jatkuvasti. Sirénin mukaan tavoitteena on löytää uusia toimintatapoja, joilla saadaan kaiken ikäisiä mukaan seuran toimintaan. Erityisesti nuoria kaivataan enemmän mukaan. Kesän tapahtumia peruttu Sääksmäki-seuran ohjelmatarjonta näyttää tänä vuonna tavallisesta poikkeavalta. Kesän iltamia ei järjestetä ollenkaan ja lokakuussa Kelhissä pidettävien kekripitojen toteutuminen on vielä epäselvää. Se riippuu paljon siitä, saadaanko paikalle mielekästä esiintyjää. Sirén toivoo, että kekripidot saataisiin järjestettyä, sillä ne ovat vetäneet joka vuosi paljon porukkaa paikalle. Sen sijaan iltamat olisivat jääneet tänä vuonna järjestämättä ilman koronavirusepidemiaakin. – Iltamien yleisömäärä on laskenut niin paljon, ettei niitä ole enää järkevää järjestää, Sirén toteaa. Sääksmäen kotiseutumuseossa vietettävää perinnepäivää tänä kesänä kuitenkin juhlitaan tavalliseen tapaan. Perinnepäivä järjestetään 5.7. ja paikalle on tervetullut kuka tahansa. Muutoin kotiseutumuseo on pääsääntöisesti kesällä auki ainoastaan pyynnöstä.