Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Nämä ovat tartuntojen vaaranpaikat, kun Suomi nyt avautuu – Tietynlaiset baarit ovat erityisen suuri riski, sanoo virologi

Kesäkuun alussa aukeavat ravintolat. Terassille siis pääsee, kun kelit sen taas sallivat. Lisäksi museot ja kulttuuritalot sekä maauimalat pitkin Suomea avaavat ovensa. Osa liikunta- ja harrastuspaikoista on toiminut jo toukokuussa. Koronavirusepidemia ei ole silti Suomesta hävinnyt. – Mikään tilanne ei ole riskitön, muttei myöskään sataprosenttinen riski, vaan jotakin siltä väliltä, sanoo virologi Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta. – Varovaisuutta kannattaa kuitenkin noudattaa, kun virus jossain kiertää, jotta ei jouduta ojasta allikkoon. Vapalahden mukaan on yleisellä tasolla riski, että sosiaaliset kuviot sekoittuvat. – Esimerkiksi ravintoloissa erilaisten ihmisten elinpiirit kohtaavat ja mahdollisten tartuntalähteiden jäljittämisestä tulee vaikeampaa, Vapalahti sanoo. Suurin riski saada koronavirustartunta on nimenomaan sisätilassa. Lisäksi riskiin vaikuttaa tilan ilmastointi ja se, kuinka lähellä toisiaan ihmiset istuvat. Miten rajoitusten vapautumiseen kaupunkiympäristössä pitäisi suhtautua? Uskaltaako ravintolaan, museoon tai uimahalliin mennä, jos haluaa välttyä koronavirustartunnalta eikä halua itsekään levittää mahdollisesti oireetonta virusta eteenpäin? Vapalahden mukaan kesäksi ei tarvitse jäädä neljän seinän sisälle tai vain kotipihalle, mutta koronavirus kannattaa edelleen ottaa huomioon. – Eri puolilla Suomea tartuntariski on erilainen. Alueilla, joissa tautitapauksia ei ole juurikaan enää ollut, voidaan soveltaa vähän erilaisia sääntöjä, Vapalahti sanoo. Ravintoloiden sisätilat Syöminen yhdessä ei ole erityinen riski, mutta huonosti ilmastoidussa pienessä tilassa oleminen lisää tartuntariskiä. Sisätilan ilmastointi tai tuuletus voi vaikuttaa paljon siihen, jäävätkö aerosolit pyörimään huoneen ilmatilaan. Vapalahden mukaan turvaväleillä on iso merkitys, jos aikoo istua ravintolassa sisällä. Lisäksi merkitystä on sillä, kuinka kauan ravintolassa viettää aikaa. Mitä lyhyempi aika, sitä pienempi riski saada tartunta. – Huutelu musiikin yli, tanssiminen tai kiivas keskustelu lisäävät riskiä, Vapalahti sanoo. Koronaviruksen tartuntariskin näkökulmasta isoin riski olisi yökerhotyyppisessä baarissa, jossa ollaan juovuksissa. Käytännössä se tarkoittaa, että sisätilassa on paljon ihmisiä tiiviisti, ja tavalla tai toisella sylki lentää jonkin verran ympäriinsä. Syödessä tai juodessa on myös hankalaa käyttää kasvomaskia. Ravintolat velvoitetaan itse pitämään huolta siitä, että asiakkaat tuntevat olonsa turvalliseksi eikä tungosta pääse syntymään. Ravintolat saavat avata ovensa kesäkuun alussa sillä edellytyksellä, että ne ovat auki enintään kello 23:een ja tarjoilevat alkoholia kello 22:een. Lisäksi ravintolat saavat ottaa sisään vain puolet nykyisestä lupiin kirjatusta asiakasmäärästä. Ulkoterassit Vapalahden mukaan ulkona terassilla syöminen tai juominen on selvästi riskittömämpää kuin istuminen ravintolassa sisällä. Toki terassillakin on huolehdittava turvaväleistä. – Aerosoli hajaantuu ulkoilmassa ja aurinko inaktivoi virusta, Vapalahti sanoo. Asiakasmäärän rajoitus ei koske ulkoterasseja, mutta turvallisuudesta on huolehdittava myös ulkona. Julkiset sisätilat – Riski saada tartunta kosketuspinnoista on kuitenkin suhteessa pisara- ja ehkä myös aerosolitartuntaan melko pieni, Vapalahti sanoo. Julkisissa tiloissakin isompi riski on se, jos ihmisiä on paljon yhtä aikaa lähekkäin. – Kirjastossa tai museossa hengitysmaskin käyttö voi olla lyhyen vierailun ajan perusteltua. Samoin kuin matkalla joukkoliikennevälineissä, Vapalahti sanoo. Sen olisi hyvä hänen mukaansa perustua vapaaehtoisuuteen, eikä kasvojaan pidä silloinkaan kosketella. Maski suojaa erityisesti muita maskinkäyttäjän tartunnalta. Suurin osa tartunnoista tulee oireettomilta levittäjiltä, siksi maskin käyttö on auttanut monissa maissa rajoittamaan virusten leviämistä. – Maski voi myös lisätä turvallisuuden tunnetta, Vapalahti sanoo. Museoissa tartuntariskiä lisää se, jos ihmisiä on paljon yhtä aikaa lähekkäin. Julkiset vessat Julkiset vessat saattavat olla muita isompi tartuntariskipaikka, mutta selkeää näyttöä siitä ei ole. Vessat voivat myös olla paikkoja, joissa yskitään keskimääräistä enemmän. Ei ole kuitenkaan näyttöä siitä, että tartuntoja olisi saatu yleisistä vessoista erityisen paljon. Vapalahden mukaan vessoissa kuitenkin voi olla viruksia pöntön vetonapin ja vesihanan pinnoilla. Hänen mielestään varsinkin julkiset vessat on tärkeää nyt siivota tehostetusti. – Koronaviruksen tartuntareittiä ulosteen kautta pitäisi tutkia lisää. Ulosteestakin on osoitettu infektiivistä virusta, muuta näyttöä sen merkityksestä käytännön tartunnassa ei juuri ole, Vapalahti sanoo. Uimahallit ja maauimalat Kosteissa tiloissa, kuten uimahallien ja muiden urheilutilojen peseytymistiloissa on myös huolehdittava turvaväleistä. – Ei uimahalli tai maauimala varmaankaan ihan riskitön paikka ole, Vapalahti sanoo. Altaassa virus ei hänen mukaansa tartu veden välityksellä. Sellaista tilannetta ei ole missään ainakaan raportoitu. Virus pääsääntöisesti laimenee ja inaktivoituu varsinkin klooratussa vedessä. Ulkoilma-altaassa myös auringon valo ja -lämpö heikentävät viruksen tartuttavuutta jonkin verran. – Hyvin tarttuva noroviruskin tarttuu yleensä vain pienissä polskimisaltaissa vedessä, Vapalahti sanoo. Uimahallissakin isompi riski on hänen mukaansa saada koronavirustartunta hengitysilman kautta kuin vedestä. Uimahallien tartuntariskiä voi vähentää vaikuttamalla pukuhuoneiden ilmanvaihtoon, siisteyteen ja siihen, miten lähekkäin ihmiset ovat siellä. Harrastukset ja kokoontumiset Urheiluharrastukset, kuten jalkapallon pelaaminen joukkuekavereiden kanssa ei ole täysin riskitöntä, mutta urheileminen ulkona on Vapalahden mukaan riskittömämpää kuin sisätiloissa. – Varsinkin sellainen liikunta ulkona, jossa pidetään etäisyyttä, on kohtuullisen riskitöntä, Vapalahti sanoo. Harrastuksista tiedetään, että kuorolauluryhmään osallistuminen on iso tartuntariski. Erään yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan neljä viidestä kuoroharjoituksiin osallistuvasta sairastui, kun mukana oli yksi tartuntaa ennen oireita levittänyt. – Laulaminen levittää pisaroita tehokkaasti, Vapalahti sanoo. Hän arvelee, että esimerkiksi urheilukatsomossa istuminen voi olla samantyyppinen riski. Siis jos katsomossa istutaan tiiviisti vierekkäin ja kannustetaan urheilijoita kiivaasti huutamalla. Kaikessa kokoontumisessa lisäriski on se, kun sosiaaliset piirit sekoittuvat. Ryhmät, jotka ovat muutenkin jo altistuneet toisilleen, voivat hyvin harrastaa yhdessä. Esimerkiksi saman perheen jäsenet tai samassa koululuokassa istuneet oppilaat. Ulkona harrastaminen on riskittömämpää kuin sisätilassa. Erilainen voimakkaampaa hengittämistä aiheuttava liikunta sisätilassa lähellä muita on paljon isompi riski kuin se, että saman tekisi ulkoilmassa.