Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Luovia ratkaisuja tutkimukseen: Digitaalinen kaksonen” mahdollisti tutkimuksen jatkumisen koronakurimuksessa

VIERASKYNÄ Koronavirus siirsi maalikuussa opetuksen verkkoon, mistä selvittiinkin verrattain hyvin. Mutta miten on luovittu korkeakoulun soveltavan tutkimuksen teossa? Radikaali muutos tarkoitti pärjäämisedellytysten pohdintaa myös tutkimustoiminnassa. Ennen rajoituksia HAMKissa hyvässä vauhdissa oli esimerkiksi vähähiilistä energiatehokkuutta tutkiva hanke, jossa integroidaan sähköntuotanto hyödyntäen polttoprosessin hukkalämpöä. Siinä selvitetään, miten sähköenergiaa voitaisiin pienessä mittakaavassa tuottaa hukkaenergialla, tutkien samalla polttoprosessissa syntyviä kaasupäästöjä. Tutkimusta tehdään fyysisen rakennuksen, ns. hybridimoduulin avulla. Rakennuksessa testataan erilaisia energiatuotannon vaihtoehtoja. Älykkään ohjausjärjestelmän avulla selvitetään, mikä energialähde (aurinkolämpö, aurinkopaneeli tai biokattila) milloinkin olisi kustannustehokkain. Digikopio pienestä rakennuksesta Tutkimusympäristö on siis rakennus. Koska se on kooltaan vain 18 neliötä, oli liikkumisrajoitusten myötä selvää, että entisenlaista toimintaa ei voi jatkaa. Apuun kehitettiin digitaalinen kaksonen, josta usein käytetään englanninkielistä vastinetta ‘digital twin’. Rakennuksen sisällä olevalle ohjauspaneelille muodostettiin digitaalinen kopio, jonka kautta ohjaus saatiin toimimaan virtuaalisesti. Tietojen seuranta toimi jo ennestään etänä. Kokonaan kotisohvilta käsin ei tutkimushenkilöstö voinut työskennellä, sillä korkeiden tietoturvavaatimusten vuoksi tuli työskennellä suojatussa korkeakoulun verkossa. Korona-ajan kokemukset vahvistavat Digitaalinen kaksonen muutti hankkeen tutkimustoimintaa ja tuli jäädäkseen. Sitä tullaan käyttämään jatkossakin, silloin kun ei tehdä fyysistä läsnäoloa vaativia polttokokeita. Kaikki muu voidaan hoitaa virtuaalisesti. Koronakevät oli haastava, suorastaan vaikea, mutta sen kokemukset tulevat myös vahvistamaan meitä. Epävarmuuden yhä jatkuessa aika näyttää, millaisia luovia ratkaisuja tutkimuksen puolella on otettava käyttöön. Lea Mustonen Lehtori, Hämeen ammattikorkeakoulu Susan Heikkilä Lehtori, Vähähiilistä energiantuotantoa mikro-CHP-tekniikalla (VEneCT) -hankkeen projektipäällikkö, Hämeen ammattikorkeakoulu