Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Antiikkia rakastavien Tiina ja Vesa Saarisen unelmakoti löytyi Valkeakoskelta 1500-luvun Tykölän kartanosta – ”Usein meiltä kysytään miksi kukaan haluaisi asua museossa”

Espoolaiset Tiina ja Vesa Saarinen etsivät itselleen vanhaa taloa lähes 20 vuotta. Kun täydellinen lopulta tuli seitsemän vuotta sitten vastaan netissä, tuntui välimatka pääkaupunkiseudulta Valkeakoskelle liian pitkältä. Saariset halusivat kuitenkin nähdä paikan omin silmin. – Heti pihaan ajaessa tuntui siltä kuin olisi kotiin tullut. Siitä tiesimme heti, että tämä se on, Tiina Saarinen muistelee. Kyseessä ei ole mikä tahansa vanha talo, vaan historiallisen Tykölän kartanon päärakennus. 1860-luvulla rakennetussa talossa on 420 neliötä. Sen mukana tuli 16 hehtaaria maata. – Monet luulevat kartanon tarkoittavan rakennusta. Tosiasiassa se tarkoittaa vaurasta tilaa, johon kuuluu yleensä paljon maata ja metsää, Tiina Saarinen muistuttaa. Saariset säilyttivät Espoon kotinsa, mutta alkoivat viettää paljon aikaa kartanolla. Pari vuotta sitten he vaihtoivat eläkkeelle jäätyään kirjoille Valkeakoskelle, jolloin Tykölän talosta tuli heidän ensisijainen kotinsa. Moni tuttu on vuosien saatossa kummastellut Saaristen halua asua vanhassa kartanossa. – Usein meiltä kysytään miksi kukaan haluaisi asua museossa, Vesa Saarinen kertoo. – Ei tämä meidän mielestämme muistuta museota lainkaan, vaan olemme tehneet tästä meidän näköisemme ja itsellemme kotoisan. Vanha henki on tuntunut aina tutulta, eikä täällä ole ikinä ollut minkäänlaista vierauden tunnetta, Tiina Saarinen jatkaa. Kunnostamista historiaa kunnioittaen Alun perin Kangasalta kotoisin olevat Saariset ryhtyivät seurustelemaan jo ollessaan teini-ikäisiä. Heitä yhdisti alusta alkaen mielenkiinto historiaan ja vanhoihin tavaroihin. – Siihen aikaan vanhan suosiminen ei ollut vielä trendikästä, toisin kuin tänä päivänä, Tiina Saarinen huomauttaa. Kartanon ostaminen avasi monella tavalla uusia mahdollisuuksia päästä tutkimaan vanhaa. Huonossa kunnossa ollut talo oli kunnostettava, mutta Saariset halusivat tehdä sen mahdollisimman paljon historiaa kunnioittaen. Kunnostustöissä ja materiaalivalinnoissa on tukeuduttu perinnerakentamisen osaajiin ja seurattu Museoviraston korjauskortiston ohjeita. – Meille tarjoutui tilaisuus ostaa talon alkuperäisiä huonekaluja, joita olemme kunnostuttaneet. Usein kunnostajat ovat ihmetelleet, että todellako haluamme kunnostaa kalliilla esineen, joka ei ole minkään arvoinen, Vesa Saarinen naurahtaa. Sisustusta Saariset ovat täydentäneet omilla antiikkihankinnoillaan. Myös huoneet ovat pysyneet siinä järjestyksessä, missä ne ovat ennenkin olleet. Keittiöstä kuljetaan ruokasaliin, siitä saliin ja yhä eteenpäin naiselliseen makuukamariin. Talo pihapiireineen on ollut Saaristen mukaan projektina valtava, eikä ole vieläkään valmis. – Nyt ollaan jo loppusuoralla, vaikka tuskin tämä ihan täysin valmiiksi tulee koskaan. Vielä olisi pari vinttikomeroa täynnä vanhoja esineitä, joita haluamme kunnostaa ja laittaa esille, Vesa Saarinen kertoo. Velvollisuudentunne johti kirjaan Tykölän kartanon historiasta julkaistiin tässä kuussa kirja, jonka on kirjoittanut Parolassa asuva tietokirjailija Eero Ojanen . Teos syntyi Saaristen pyynnöstä. – Talosta löytyi niin paljon vanhoja dokumentteja, kuten kirjeitä, talouskirjanpitoa ja kauppakirjoja, että alkoi tuntua velvollisuudelta selvittää, keitä täällä on asunut ennen meitä. Hiljalleen kävi myös ilmi, että monilla naapureilla tai heidän sukulaisillaan on tähän taloon kontakteja, Vesa Saarinen sanoo. Kaksi vuotta sitten Saariset alkoivat etsiä sopivaa henkilöä kirjoittamaan kirjaa. Ojanen löytyi lopulta Tyrväntö-Seuran suosittelemana. – Olin alun perin ajatellut kirjoittavani kirjan itse, mutta aineistoja penkoessani tajusin, ettei minulla ole aikaa ja osaamista niin suureen projektiin. Ojanen tiesi valmiiksi valtavasti alueen historiasta ja vaikutti täydelliseltä hommaan, Vesa Saarinen kertoo. Ojanen on kirjoittanut aiemmin kirjan muun muassa Tyrvännön historiasta ja innostui Tykölän kartanon teoksesta oitis. – Minusta tämä oli todella hieno mahdollisuus päästä tutkimaan tarkemmin yksittäistä paikkaa. Vaikka Tykölän kartano on hyvin rajattu kohde, niin kun siihen lähti tutustumaan, löytyi paikasta todella paljon tietoa. Kartanoon on mahtunut valtavasti erilaisia persoonia. Se on kuin oma pienoismaailmansa, Ojanen kuvailee. Railakasta elämää talonpoikaistalossa Tykölän ensimmäinen talo on syntynyt viimeistään 1540-luvulla, todennäköisesti jo aikaisemmin. Sen jälkeen alueella on ollut monenlaisia asukkaita ja rakennuksia, joista osan tiedetään tuhoutuneen tulipaloissa. Ehkä mielenkiintoisin ja värikkäin kartanossa asunut henkilö on Ojasen mielestä aiemmin kelloseppänä Hämeenlinnassa toiminut Kristian Hyrkstedt, joka rakennutti 1860-luvulla nykyisen päärakennuksen ja sen jälkeen kivinavetan. Maatalouden harjoittamisen ohella hän vietti kartanolla railakasta elämää ja adoptoi puolisonsa kanssa lapsia jatkamaan tilaa. Aiemmin kartanon on omistanut muun muassa 1700-luvun jälkipuoliskolla syntynyt Nils Idman, joka osti myöhemmin Hatanpään kartanon ja oli mukana synnyttämässä Tammerkosken rantojen teollisuutta. Ojanen osaisi kertoa alueella asuneista vaikka millä mitalla. Tietoa hän on saanut talosta löytyneiden dokumenttien lisäksi haastattelemalla kartanon lähellä asuvia ihmisiä sekä tekemällä arkistotyötä Hämeenlinnassa ja Helsingissä. Monella alueen asukkaalla on aiheesta kerrottavaa, sillä vauraana talonpoikaistalona pitkään toiminut Tykölän kartano oli merkittävä työllistäjä aikoinaan. Kartanon mailla asui ympäri vuoden työntekijöitä, jotka paiskivat pelto- ja navettahommissa sekä pitivät huolta rakennuksista. Naapureista osa on ollut kartanossa itse töissä, osalla taas vanhemmat tai isovanhemmat. – Yllättävän paljon ihmiset ja suvut ovat pysyneet paikoillaan hyvin pienellä alueella, Vesa Saarinen kommentoi. Kartanolla aika pysähtyy Tykölänjärven rannalla sijaitseva kartano toimi pitkään maanviljelyn, kalastuksen ja lintuharrastuksen keskiössä. Kartano sai aivan uuden tarkoituksen vielä 1980-luvulla, kun se toimi kotimuseona edellisen asukkaan, Olavi Liukkosen, Mannerheim-aiheiselle kokoelmalle. Saariset kertovat Liukkosen perheen etsineen kartanolle pitkään uutta omistajaa. He meinasivat jo vetää sen pois myynnistä, kunnes saivat ensimmäisen kiinnostuneen viestin. Sen laittoivat Saariset. Nyt yli 50 vuoteen kartano on taas asuinkäytössä. Vaikka moni asia kartanolla on muuttunut vuosisatojen aikana, on paikka ollut Ojasen mukaan aina hieman eristyksissä muista. – Tämä on ollut aina aika yksinäinen paikka, mikä johtuu siitä, ettei naapureita ole lähellä. Toisaalta rauha on myös paikan rikkaus, mistä Saariset nauttivat erityisesti. – Kun tänne tulee, tuntuu aina siltä kuin aika pysähtyisi, Tiina Saarinen kuvailee.