Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Matkailijaa houkuttivat järvet tai neljän kirkon ja neljän näkötornin reitti – Näin iki-ihana retkeilyopas neuvoi

Vesitse liikkuvan matkailijan Valkeakosken retkeilyopas vei Apian kanavan kautta Mallasvedelle. Päätepisteenä oli Vehoniemenharju Roineen ja Längelmäveden välillä. Siellä odottivat niin näkötorni kuin hotellikin. Siellä näki ”välkkyvät vedet, kullassa hohtavat salmet, saaret, viehkeät niemekkeet ja tyynet lahdet, metsät ja kaukaa siintävät salomaat, jylhät harjut ja kukkulat, vehmaat viljelysmaat, kylät, kartanot ja kirkot”. Moottorivene Vehoniemi kulki kerran päivässä Valkeakoskelta Vehoniemeen ja takaisin. Neljän kirkon ja neljän näkötornin reitti tarkoitti noin 100 kilometrin matkaa. Valkeakoskelta Lempäälään oli ensin 20 kilometriä. Matkalla näki Metsäkansan kirkon ja muun muassa kartanoita. Ruokailu hoitui Lempo-ravintolassa, minkä jälkeen saattoi pistäytyä vaikka Lempoisten kanavalla. Lempäälän retkeen kuuluivat myös käynti Päiväniemen kalmistossa ja 1400-luvun kivikirkossa. Vesiparantola oli silloinkin olemassa Lempäälän kirkolta matka jatkui 29 kilometrin verran Kangasalle. Matkailija näki niin Piippo Oy:n uuden paperinjalostustehtaan kuin puiden välistä väikkyvän Kirkkojärven, jonka rannalla oli Uotin vesiparantola, nykyinen luontaiskylpylä. Opas kehui Roineen rannat ja Liuksialan kartanon, kuningatar Kaarina Maununtyttären entisen kodin iki-ihanalla paikalla. Matka vei ohi urkutehtaan ja tutustumaan vuodelta 1765 olevaan kivikirkkoon. Vajaan kilometrin päässä noustiin Kirkkoharjulle ja näkötorniin katsomaan yli järvien ja saarien, viljavainioiden ja puistoisen kirkonkylän. Näköala Haralan harjun näkötornista oli, jos mahdollista, vieläkin vaikuttavampi kuin Kirkkoharjun näkötornista. ”Kappale iki-ihanaa suvista Suomea, järvineen, saarineen ja kauniine rantoineen, joita valkorintakoivut varjostavat... Viivähdämme täällä olevassa ravintolassa ja ehkäpä joku virkistäytyy Vesijärven vihreässä vedessä”, vihkonen ehdottaa. Kangasala-Pälkäne -väliltä opas esittelee niin reitin Keisarinharjulle, Kaivannon kanavalle kuin Vehoniemeen. ”Itse Roinekin näkyy täältä saaririkkaampana kuin muilta harjuilta”, opas kertoo. Tiilikirkolta rauniokirkolle Pälkäneen kirkonkylää ihailemaan noustiin Syrjänharjulle. Kirkkoja katsottiin kaksi: tiilikirkko ja Pyhän Mikaelin kirkon rauniot. Matka jatkui Kostianvirralle ja sieltä Hauhon tienhaaraan, josta lähdettiin oikealle Hämeenlinnantietä. Matkalainen poikkesi vauraassa Laitikkalassa ja lähti seuraamaan Monaalantietä. Edempää löytyi Uskelan kansakoulu, josta vielä polkaistiin kiertotietä Ritvalaan, kuulujen Helkajuhlien kylään. Ritvalan Seuratalonmäeltä jo väsyneen matkalaisen kulku eteni Vekan kesäkotiin, joka sijaitsi kauniilla töyräällä Vanajaveden rannalla. Siellä yövyttiin. Aamu-uinnin jälkeen retki vei Sääksmäen kirkolle. ”Katselemme autereisessa kesäaamussa Sääksmäen historiallisimpia seutuja”. Matkailija seisoi silloin Ridon mäellä nähden Kelhin harjun juurella vanhan Huittulan kylän ja sen takana kirkonkylän. ”Niitä piirittivät viljavat pellot, joiden keskellä, lehtevän puistikon varjossa seisoi juhlavan vakavana Sääksmäen vanha kivikirkko vainajien leposijan ympäröimänä.” Rapolanharjulta näki eri suuntiin Aivan kuin tänäkin kesänä, noustiin myös Rapolanharjulle, jossa katse sai lipua yli laajan Rautun selän. Eräässä toisen rannan niemistä sijaitsee taiteilija Emil Wikströmin ateljee, Visavuori. Rapolanharjun eri kohdista ”näemme vesien ylitse ja vesireittejä pitkin luoteeseen, länteen, lounaaseen sekä etelään ja kaakkoon”, opas kehuu erinomaista sijaintia. Nyt matkailija seurueineen levähti ja ruokaili Kelhissä ennen kuin jatkoi Pappilanniemeen. Hän souti lainaveneellä Visavuoreen. Vielä Päivölän kansanopistolla ja maamieskoulussakin ehdittiin käydä, ennen kuin päätä kallistettin yöpuulle Kelhissä. Aamuun jäi kahdeksan kilometrin lopputaipale takaisin Valkeakoskelle ohi Kemmolan kunnalliskodin ja viljavien vainioiden, kunnes Valkeakosken tehtaiden korkeat piiput alkavat taas näkyä.