Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Tuulimylly on vieraslaji Suomen luonnossa – Tätä en todellakaan halua, sanoo valtuutettu Reijo Heinonen

MIELIPIDE Otsikolla "Onko Karhunrahkan tuulivoima karhunpalvelus?" kysyi Tapio Pajuoja (Sanomat 25.11.) ja päätyi toiseen kysymykseen "Tätäkö me haluamme?".  Yksiselitteinen vastaukseni on: tätä en todellakaan halua.  Pajuojan kirjoituksen asiasisällöstä olen siis samaa mieltä. Hänen kirjoituksessaan todettiin, että Norjan yleisradiossa oli kuultu pääministerin ilmoitus, jonka mukaan Norja lakkauttaa tuulivoiman lisärakentamissuunnitelmat kuntien ja ympäristöliikkeen voimakkaan vastustuksen takia. Norjan ympäristöliike ei ole samoilla linjoilla tuulivoimasta kuin Suomen vihreät, jotka painottavat tuulimyllypolitiikkaa.  Mutta niinhän se on, että Suomen todellinen ympäristöliike koostuu yhteisöistä ja yksityisistä ihmisistä, jotka ovat hyvin poikkeavasti eri mieltä vihreiden kanssa Suomen ja koko pallon suojelusta. Kipeimmät ratkaisut saavat odottaa Vihreätkin ovat todenneet, että maapallon pelastaminen on käynyt käytännön tasolla mahdottomaksi ja siinä tilanteessa joudutaan etsimään Suomessa pieniä ja vähän suurempia torjuntoja, jotta poliittinen uskottavuus säilyisi. Kipeimmät ratkaisut saavat odottaa.  Ja tuleeko niitä? Tuskin. Jäämme tarpeettomien tarpeiden luomisen jalkoihin.  Niitä keksitään lisää joka ainut päivä. Kun ennen niitä tulisi ratkaista jatkuvan kasvun vaatimus ja katkaista se. Kun tähän lisätään voiton maksimointi: eurolla pitää saada kaksi, niin hyvästit me saamme jättää maapallon pelastumiselle. Muistakaamme aineen häviämättömyyden laki.  Muodossa tai toisessa jäämme tänne roikkumaan.  Tää korutont` on kertomaa. Kirjoittaja on kaupunginvaltuutettu (sit)