Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Yksittäisen vuoden hakkuut eivät ole ilmastollinen hätätila, jonka takia kannattaisi hukata metsien luomaa hyvinvointia

Me Suomessa jaksetaan taivastella metsien hiilinielun ”romahdusta”, vaikka metsää meillä on enemmän kuin koskaan ja metsät kasvavat nopeammin kuin koskaan. Romahdus kuulostaa hätätilalta. Siksi voi tulla yllätyksenä, että metsät sitovat toukokuussa alkavalla kasvukaudella ihan yhtä paljon hiilidioksidia kuin ennenkin. Metsät kasvavat 110 miljoonaa kuutiota vuodessa. Nyrkkisääntö on, että kasvaakseen kuution puu tarvitsee tonnin hiilidioksidia. Metsät siis sitovat yli sata miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa. Se on paljon. Suomen kasvihuonepäästöt ovat 56 miljoonaa tonnia. Metsämme imaisevat ilmasta omien päästöjemme lisäksi lähes toisen mokoman muiden päästöjä. Poliittisessa päästölaskennassa on eri matematiikka. Siinä nielu tarkoittaa metsien kasvun ja poistuman (hakkuut ja luontainen) erotusta. Kaadettu puu lasketaan päästöksi. Kun hakkuut toissa vuonna olivat ennätykselliset, päästölaskennallinen nielu supistui noin 15 miljoonaan tonniin. Asetettu hiilineutraalisuustavoite näytti karkaavan kauas. Meteli alkoi. "Yksittäisen vuoden hakkuut eivät ole ilmastollinen hätätila" Päästölaskennassa vaikuttaa paljon, hakataanko 80 vai 60 miljoonaa kuutiota vuodessa. Nielu ”romahtaa” tai ”räjähtää” vuodesta toiseen. Saa siitä otsikoita, mutta metsien hiilensidontakyvyssä ei samaan aikaan tapahdu juuri mitään. Niin kauan kuin metsien vuosikasvu ylittää poistuman, metsävarat kasvavat ja haukkaavat joka vuosi vähän edellisvuotta enemmän hiilidioksidia. Hakkuut leikkaavat vain kasvun kasvua. Laskennallisen ja luonnollisen nielun eron hahmottava ymmärtää, etteivät yksittäisen vuoden hakkuut ole ilmastollinen hätätila, jonka takia kannattaisi hukata metsien luomaa hyvinvointia. Metsänielut antavat lisäaikaa päästöjen vähentämiseen, mutta ratkaisu ne eivät ole. Ratkaisu on vähentää nopeasti fossiilisia energia-, liikenne- ja teollisuuspäästöjä. Niistä ilmastonmuutos johtuu. Globaalisti suuria metsäongelmia ovat trooppinen metsäkato, metsäpalot ja tuholaiset. Suomen hoidetut, tuottavat ja monimuotoiset metsät eivät ole ongelma vaan upea saavutus ja valtava mahdollisuus. Marko Erola Kirjoittaja on viestintäpäällikkö ja kirjailija