Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Jos kotihoidon asiakas sairastuu koronaan, hoitajien suusuojat loppuvat Valkeakoskella parissa päivässä – ”Suusuojia ei ole varastoissa”

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) päivitti keskiviikkona 1. huhtikuuta ohjeistustaan suojaimen käytöstä kotihoidossa. Ohjeistuksen mukaan kotihoidossa on käytettävä hengityssuojainta asiakkaan suojaamiseksi. STM:n mukaan terveiden ja oireettomien asiakkaiden kanssa työntekijä voi käyttää kertakäyttöistä kirurgista suu-nenäsuojusta tai kankaista suojainta. Mikäli asiakkaalla on oireita, käytetään kirurgista suojusta. Ohjeistus on herättänyt paljon kysymyksiä jo siksikin, että suojavarusteista on pulaa koko maassa. Kaupungin vanhuspalvelujohtajan Tarja Laineen mukaan Valkeakoskella on valmiiksi pieni määrä suojavarusteita. Suojakäsineitä ja -laseja on tarpeeksi, sillä laseja voi puhdistaa käytön jälkeen. Ongelma ovat suusuojat, joita on Laineen mukaan niukasti saatavissa. – Tilanne on Valkeakoskella sama kuin varmaan koko Suomessa. Meidän yksiköissä ei ole suusuojia missään varastoissa. Niitä jaetaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kautta, Laine kertoo. Hänen mukaansa "ei ole tietoa”, milloin Valkeakoskella saadaan lisää hoitotarvikkeita. Tilauksia on tehty, mutta tarvikkeita ei ole tullut toivottua määrää eikä tahtia. – Suusuojia on nyt tarpeeksi, kun kotihoidossa ei vielä ole selkeää korona-asiakasta. Jos tilanne menee pahemmaksi, kuten sen on ennustettu menevän, suojia ei ole tarpeeksi, Laine kertoo. Miten pitkään Valkeakosken kotihoidossa pärjätään nykyisillä hengityssuojilla, jos joku asiakkaista sairastuu eikä uusia suusuojia saada? – Muutaman päivän, sillä tasolla mennään. Ei puhuta viikoista. Suojia pitäisi saada mahdollisimman pian, Laine sanoo. Vanhuspalvelujohtaja lisää, että hätätilanteessa suojavälineitä on mahdollista kysyä kaupungin muista yksiköistä. ”Ohjeistus on herättänyt hoitajissa hämmennystä” Valkeakoskella noudatetaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) ohjeistusta suojavälineiden käytöstä. Sairaanhoitopiirin ohjeistus on löyhempi kuin STM:n keskiviikkoinen linjaus, jonka mukaan kotihoidossa tulee aina käyttää hengityssuojainta asiakkaan luona asioitaessa. Tällä hetkellä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin linjana kuitenkin on, että suusuojainta ei tarvita, jos asiakkaalla ja työntekijällä ei ole hengitystieoireita. Jos asiakkaalla on hengitystieoireita, hengityssuojainta käytetään. Vanhuspalvelujohtaja Tarja Laineen mukaan ”STM:n ohjeistus on herättänyt hoitajissa hämmennystä”. – Toivoisin, että hallituksen ja STM:n tiedottaminen ja viestintä olisi yhteneväistä käytännön työn kanssa –  että ei viestittäisi sellaisia ohjeita, mitä ei ole mahdollista noudattaa arjessa. Tällä hetkellä Valkeakosken kotihoidon työntekijöillä on mukanaan ensipaketit, joista hoitaja voi ottaa suojavarusteet käyttöön, jos tulee äkillisesti epäilys hengitystieoireesta. Laine kertoo, että paketissa on suusuoja, suojalasit tai -visiiri ja suojatakki. Näin sanoo ohjeistus STM:n neuvotteleva viranhaltija Satu Karppanen kertoo, että ohjeistus vastaa sitä, mitä perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru on todennut jo aikaisemmin: kotihoidossa on käytettävä koronavirusepidemian aikana hengityssuojainta. Esitimme Karppaselle 11 kysymystä hengityssuojaimen käytöstä kotihoidossa. 1. Koska hengityssuojainta pitää käyttää? – Hengityssuojainta tulee käyttää aina asiakkaan luona asioitaessa. 2. Millainen hengityssuojan tulee olla? – Oireettomien ja terveiden osalta käytetään kertakäyttöistä kirurgista suu-nenäsuojaa. Jos niitä ei ole saatavilla, voidaan käyttää kertakäyttöistä kankaista suojaa, joka joko desinfioidaan tai hävitetään käytön jälkeen. Sairastuneita hoidettaessa työntekijällä tulee olla käsineet, suojatakki sekä kirurginen suu-nenäsuoja. 3. Pitääkö myös asiakkaalla olla hengityssuojain? – Ei tarvitse olla. Suojavarusteiden käyttö koskee ainoastaan henkilökuntaa. Idea on, että henkilökunta käyttää hengityssuojainta asiakkaan suojaamiseksi. Usein henkilökunnan jäsen käy saman päivän aikana usean henkilön kotona, ja koronavirusta voi tartuttaa myös oireettomana. Käyttämällä vaihdettavaa hengityssuojainta haluamme varmistaa, ettei virus leviä. 4. Kenen tehtävä on järjestää suoja? – Tämä on työnantajan vastuulla. 5. Pitääkö asiakkaan hankkia suojat joissakin tapauksissa? – Tämä ei ole asiakkaan tehtävä. Ohjeistus koskee myös henkilökohtaisen avun piirissä olevia riskiryhmiin kuuluvia vammaisia asiakkaita, ja silloin kun he toimivat työnantajana avustajalleen, he työnantajana vastaavat avustajan varustamisesta. Tässä tilanteessa kunnan kuitenkin on ohjeen mukaan viime kädessä vastattava siitä, että avustajalla on tarkoituksenmukaiset suojavarusteet. 6. Jos hengityssuojaimia ei ole saatavilla, kuinka toimitaan? – Jos kirurgisia suojaimia ei ole saatavilla, vaihtoehto on kankainen suojain. 7. Voiko kotihoidossa työskennellä ilman suojainta? – Ohjeistuksemme ei mahdollista sellaista vaihtoehtoa. 8. Miksi kankainen suoja lisättiin listalle? – Lisäsimme tämän ohjeistukseen, koska tiedämme, että kentällä joudutaan priorisoimaan suojainten käyttöä ja silloin niitä on ensisijassa kohdennettava sairastuneiden kanssa työskenteleville, eikä niitä ei välttämättä riitä oireettomien ja terveiden kanssa työskenteleville. 9. Pitääkö kankaisen suojan olla tietynlainen? – Emme ole tästä ohjeistaneet tarkemmin. Yleinen linjaus kuuluu ministeriölle ja paikallisesti katsotaan, mikä on sellainen kankainen suoja, joka ehkäisee riittävästi pisaratartuntoja. 10. Mistä tällaisia kankaisia suojaimia saa? – Tiedän, että joillakin alueilla tällaisia kankaisia suojia on teetetty. 11. Jos kunta on ulkoistanut kotihoidon ulkopuoliselle palveluntuottajalle, kumman tehtävä on huolehtia hengityssuojaimista? –  Lähtökohtaisesti palveluntuottaja vastaa omien työntekijöidensä varustamisesta tarvittavilla suojaimilla. Kustannusten osalta riippuu kunnan ja palveluntuottajan välisestä sopimuksesta miten poikkeustilanteisiin varautuminen on niissä huomioitu. Jos sopimuksessa ei ole sovittu poikkeusolojen toiminnoista, voi palveluntuottaja keskustella kunnan kanssa kustannusten korvaamisesta.