Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Nyt syntyvät lapset tulevat elämään maailmassa, jota on mahdoton ennustaa tai ajatella

MIELIPIDE Mielipidekirjoituksessaan (VS 11.11.2019) Tenho Moilanen esittää, että synnytystalkoilulla taataan tulevaisuudessa Suomessa kulttuurin ja elintason säilyvyys, ja että Suomen kokoisen väestön tekemiset eivät vaikuta maailmanlaajuiseen liikakansoitukseen. Kirjoituksesta paistaa läpi harhaluulo siitä, että yhteiskuntajärjestelmä on muuttumaton ja että teollisen mahtikauden mallilla voidaan jatkaa loputtomiin. Suomi on verraten pieni kansa, mutta niin on 120 muutakin. Pitäisikö kaikkien näiden pikkuvaltioiden luopua yhteisestä vastuusta ja toivoa, että suuret valtiot hoitaisivat ongelmat? Suomalaiset kerskaelintasoineen ovat siinä etuoikeutetussa asemassa, että meillä olisi mahdollisuus vaikuttaa, toisin kuin esimerkiksi merenpinnan nousun kanssa kamppailevan Tuvalu-saarivaltion. Ikääntyvä ikäjakauma on ongelma, joka tulee vastaan ja hoidettavaksi joka tapauksessa tavalla tai toisella, mikäli liikakansoitus tullaan ohjaamaan kestävälle tasolle. Ratkaisu ei voi olla se, että lisäännytään eksponentiaalisesti. Pelko kansan ja kulttuurimme häviämisestä on melko perusteeton ja järjetön, ottaen huomioon, että suomalaisia on tällä hetkellä 5 532 156. Toisin on turjansaamelaisten, joita on noin 100 edustajaa. Keskustelu asioista kuten syntyvyyden kompensoiminen, talouskasvu, työttömyys, vienti ja tuonti, maanpuolustus tai tuotannolliset investoinnit on turhanpäiväistä puuhastelua ja jaarittelua ajassa, jossa pitäisi valmistautua tuleviin katastrofeihin ja systeemin romahtamiseen. Nyt syntyvät lapset tulevat elämään maailmassa, jota on nyt mahdoton ennustaa tai ajatella. On kuitenkin sokeaa ja välinpitämätöntä olettaa, että he nauttisivat samaa yltäkylläisyyttä kuin meidän ikäpolvet tähän asti. Tenho Moilanen kysyi, mitä kansaa ensi sijassa palvelemme. Omasta puolestani vastaan, että biodiversiteettiä, jossa ihminen nyt sattuu olemaan viheliäinen loinen. Markku Heritty