Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Kitkerää kahvia, nyanssi paperia? – Kahvin makuun voi vaikuttaa pienillä keinoilla, kahvikouluttaja paljastaa niistä neljä tärkeintä

Suomalaiset juovat kahvia valtavasti: vuodessa kuluu keskimäärin lähes kymmenen kiloa paahdettua kahvia henkilöä kohden. Jos kymmenen kiloa kahvia muutetaan kahden ja puolen desilitran mukillisiksi, juomme kahvia vuoden aikana noin 666 mukillista per nenä. Suuri osa tästä kahvista on kotioloissa juotua suodatinkahvia. Kahvikouluttaja Jori Korhonen Paulig Barista Institutesta on työskennellyt kahvin parissa kahdeksan vuotta, kolme ensimmäistä baristana ja sen jälkeen viisi vuotta kouluttajana. Tässä jutussa Korhonen kertoo, miten valmistat kotona entistä parempaa kahvia. Lika pilaa maun Jos kahvi maistuu kitkerältä, todennäköisin syy on likainen kahvinkeitin. Korhosen mukaan tämä ongelma koskee sekä kotitalouksia että ravintoloita. – Se on meidän helmasyntimme. Likaisilla laitteilla ei saa hyvinkään valmistamalla hyvää kahvia, se on totuus. Kahvinkeitin olisikin syytä puhdistaa säännöllisesti, vähintään kuukauden tai parin välein. ”Kahvi on huokoista ja imaisee helposti muita makuja.” Perinteisesti kahvinkeitin on puhdistettu ruokasoodalla tai etikalla. Ruokasooda puhdistaa keittimen, etikka puolestaan poistaa kalkkia. – Näistä suosisin ruokasoodaa, joka on neutraalimpi. Puhdasta tulee molemmilla. Itse puhdistus käy helposti: kahvinkeittimen vesisäiliöön mitataan yksi litra vettä ja kolme ruokalusikallista ruokasoodaa tai yksi litra vettä ja puoli litraa etikkaa. Kahvinkeitin käynnistetään, ja kun vesisäiliö on puolillaan, keitin napsautetaan pois päältä ja annetaan ruokasoodan tai etikan vaikuttaa 15 minuutin verran. Sitten keitin käynnistetään uudestaan ja annetaan porista, kunnes vesisäiliö on tyhjä. Koko homma vie puolisen tuntia. – Jos keitin on kovin likainen, tätä kannattaa toistaa, kunnes vesi on puhdasta. Kahvinkeittimen puhdistukseen tarkoitettuja pesuaineita löytyy tätä nykyä hyvin kaupoista, jos keitin on niin likainen, ettei perinteinen ruokasooda- tai etikkapuhdistus riitä. –  Niiden pesutulos on myös parempi. Kalkki haalentaa Puhdistuksen lisäksi kahvinkeitin on toisinaan hyvä käsitellä kalkinpoistoaineella, jota voi ostaa kaupasta. Kalkinpoistokäsittelyn tarve riippuu asuinpaikasta, sillä tietyillä alueilla Suomessa vesi on kalkkipitoisempaa, jolloin kalkki kertyy kahvinkeittimeen nopeammin ja voi tukkia sen. – Keitin hidastuu, vesi ei lämpene tai kahvi ei ole yhtä kuumaa kuin aiemmin. Silloin keitin on likainen tai siellä on liikaa kalkkia. Toki keitin voi olla myös vanha. Kun kahvinkeitin on puhdas ja kalkiton, on aika aloittaa keittely. Ja sehän lähtee tarvittavan kahvimäärän mittaamisesta. Vanha kunnon mittalusikka on tavallisin tapa annostella kahvi keittimeen. Lusikallinen per kuppi, kuuluu vanha nyrkkisääntö. – Mittalusikassa ei ole sinällään mitään vikaa, jos sen on kalibroinut eli tiedät, kuinka iso se on. Lusikoita on eri koossa. Oikea mitta Korhosen mukaan Pauligin laboratorio tutki viime vuonna erilaisten mittalusikoiden skaalaa ja havaitsi grammamääräisen vaihtelun heiluvan 6–8 gramman kieppeillä. Kahvikouluttaja Korhonen suosiikin kahvin mittaamiseen vaakaa. – Se on yksinkertaisesti tarkin, koska se kertoo määrän grammoissa. Paljonko kahvia sitten tarvitaan? Korhosen mukaan kahvikupillisen virallinen vetoisuus on 1,25 desilitraa, ja tähän määrään vettä tarvitaan seitsemän grammaa kahvia. Käytännössä siis yhteen litraan vettä tarvitaan 60 grammaa kahvia. Nykyään kahvi nautitaan kuitenkin pääasiassa mukeista, ja perinteisiin kahvikuppeihin törmää lähinnä häissä, hautajaisissa ja muissa virallisemmissa yhteyksissä. – Jos haluaa juoda kaksi muumimukillista kahvia, se on puoli litraa vettä, eli kahvia tarvitaan 30 grammaa. Vaa’an käyttämiselle on toinenkin hyvä syy, sillä suomalaisten suosima vaaleapaahtoinen kahvi on tiiviimpää kuin tummapaahtoinen kahvi. – Lusikallinen vaaleapaahtoista kahvia painaa enemmän kuin lusikallinen tummapaahtoista kahvia. Tummassa paahdossa kahvista häviää enemmän nestettä. Samasta syystä tummapaahtoista kahvia on paketeissa grammamääräisesti hieman vähemmän. Paahto ratkaisee Jos tilanne vaatii tavallista vahvempaa kahvia, moni ratkaisee tilanteen mittaamalla keittimeen hieman enemmän kahvinporoja. Tällöin kahvista tulee kyllä vahvempaa, mutta samalla maku kärsii, sanoo Korhonen. – Kahvin ominaismaku kärsii, jos sitä mittaa suositusta enemmän. Liika kahvin määrä maistuu usein kitkeryytenä. Vahvan kahvin ystäville Korhonen suosittelee tummapaahtoista kahvia, jonka maku on intensiivisempi kuin vaaleapaahtoisen kahvin. Näin kahvia ei myöskään kulu niin paljon kuin ylimääräisillä mittalusikallisilla valmistetussa kahvissa. Kahvi maistuu paremmalta, kun se säilytetään oikein, Korhonen muistuttaa. Avattu kahvi on syytä säilyttää omassa pakkauksessaan, mielellään vielä ilmatiiviissä rasiassa. –  Itse en lähtisi säilyttämään kahvia jääkaapissa, sillä kahvi on huokoista ja imaisee helposti muita makuja, jolloin kahvi voi alkaa maistua spagetti bologneselta. Suurin osa Suomessa juodusta kahvista on valmiiksi jauhettua, ja tällainen kahvi on koostumukseltaan huokoista. Avaamattomassa paketissa kahvi on Korhosen mukaan eräänlaisessa tyhjiössä. Mutta heti kun paketin avaa, kahvi pääsee tekemisiin ilman kanssa, ja sen aromit alkavat kadota. – Kun paketin avaa, kahvi alkaa tavallaan höyrytä, ja siitä alkaa kadota makuja. Jos kahvia tulee juotua tosi vähän, vaikkapa paketti kuukaudessa, loppuvaiheessa jäljellä ei ole kauheasti enää hyviä makuja. Avattu kahvipaketti olisikin hyvä saada käytettyä mahdollisimman nopeasti. Korhosen mukaan hyvä nyrkkisääntö on miettiä, paljonko kahvia tulee juotua kahden viikon aikana. – Jos juo vähän, kannattaa suosia pieniä paketteja. Kahden viikon kuluttua kahvin laatu kärsii dramaattisesti. Älä keitä liikaa Optimitilanteessa kahvi juodaan heti, kun kahvinkeitin on urakastaan suoriutunut. Lämpölevyllä odottelu ei kahvin makua kohenna. – Suomalaisten toinen helmasynti on se, että keitetään varmuudeksi koko pannu. Kahvi seisoo lämpölevyllä, mutta se ei parane. Jos menee yli puolikin tuntia, kahvi alkaa muuttua kitkeräksi, sillä siitä haihtuu vettä, ja kitkerän makuisen kofeiinin osuus kahvissa nousee. Kahvinkeittimellä itselläänkin on jonkin verran vaikutusta valmiin kahvin makuun. Jori Korhonen jakaa kotikahvinkeittimet karkeasti kolmeen eri hintaluokkaan, noin 30 euron, 100 euron ja 300 euron keittimiin. Halvat keittimet eivät välttämättä kykene syöttämään vettä tasaisella nopeudella, ja ne voivat myös lämmittää vettä laiskanpuoleisesti, mikä vaikuttaa kahvin makuun. Kalleimmissa keittimissä puolestaan voi säätää esimerkiksi veden virtausnopeutta, mutta tavalliselle kahvinjuojalle tällainen ominaisuus tuskin on tarpeellinen. – Tavan kahvinjuoja, joka ei kaipaa hifistelyä, saa parhaan keittimen noin sadalla eurolla. Halvimmistakin kahvinkeittimistä löytyy tätä nykyä tippalukon kaltaiset perusominaisuudet, ja niillä voi valmistaa ihan asiallisen makuista kahvia, mutta ne eivät ole Korhosen mukaan yhtä kestäviä kuin hieman arvokkaammat, noin sadan euron hintaiset keittimet. – Satasella saa keittimen, joka voi kestää kymmenenkin vuotta. Halvempi keitin voi hajota muutamassa vuodessa. Uuden kahvinkeittimen ostamista harkitsevalle Korhosella on täsmävinkki. – Valitse brändi tai keitin, johon löytyy varaosia, sillä etenkin pannut hajoavat helposti. Mikään ei ole niin ärsyttävää, että kun yksi osa menee rikki, joutuu ostamaan uuden keittimen. Vinkit Kahvikouluttaja Jori Korhosen vinkit parempaan kotikahviin 1. Tiedä, paljonko mittaat Selvitä mittalusikan vetoisuus grammoissa tai käytä mittaamiseen vaakaa. – Tässä voi harjoittaa pientä hifistelyä, onko 60 grammaa kahvia litraa kohden täydellinen määrä, vai ehkä 62 tai 65 grammaa. Meillä on kaikilla oma makuaisti ja erilaiset mieltymykset. Millaista kahvia Korhonen sitten itse juo? – Mitä vaaleampi suodatinkahvi sitä parempi. Laitan yleensä 15 grammaa kahvia ja 250 grammaa vettä. 2. Varmista, että kahvinkeitin on puhdas, ja puhdista se säännöllisesti Äläkä missään tapauksessa mittaa vettä kahvinkeittimeen kahvipannulla. – Kahvissa on rasvaa, joka jää pannun pohjalle, paitsi jos sen pesee kunnolla lämpimällä vedellä ja astianpesuaineella jokaisen käytön jälkeen. Kun lisäät pannulla uutta vettä keittimeen, sinne menee myös kahvia. Kun tämä toistuu usein, pienestä määrästä tulee rasvaa iso määrä keittimeen. Kahvin rasvaa ei saisi päätyä koneistoon. Puhdas desimitta on hyvä veden mittaamiseen. 3. Huuhtele suodatinpussi Suodatinpussista voi tulla kahviin pieni paperimainen sivumaku. Tätä voi estää, kun suodatinpussin huuhtelee lämpimällä vedellä niin, että se kastuu kauttaaltaan. Kahvi mitataan märkään pussiin. –  Paperi maistuu paperilta, ja se tuo kahviin pienen ’aanelosen’ nyanssin. Sen eliminoiminen on helppo homma. 4. Ole utelias –  Kokeile erilaisia kahveja, sillä valikoima on iso lähikaupankin hyllyllä. 500 gramman kahvipaketti maksaa noin vitosen verran, ja tietenkin se ärsyttää, jos kahvi onkin pahaa. Mutta entä jos löydätkin uuden suosikin itsellesi?