Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Tekolumiladut ovat todella edullisia, toteaa Hiihtoliiton puheenjohtaja – Paljonko tykkilumilatu todella maksaa?

Ilmastonmuutos vähentää rajusti talvisten hiihtopäivien määrää eteläisessä Suomessa. Viime lauantaina YLEn Urheiluruudussa myös Hiihtoliiton puheenjohtaja Markku Haapasalmi oli huolissaan hiihtoharrastuksen laskusta. Hän kannattaa tekolumilatujen ylläpitoa. – Yksi kilometri tekolumilatua maksaa 10–15 000 euroa. Jos se kestää nelisen kuukautta, se ei osallistujaa kohti maksa kuin senttejä. Tekolumiladut ovat todella edullisia ja uskon, että kunnissa ymmärretään näiden latujen merkitys, Haapasalmi sanoi. Paljonko varastolumella tehty rata sitten oikeasti maksaa Valkeakoskella? Liikuntatoimenjohtaja Timo Kukkonen huomauttaa, että tykkilumiladun vuosikustannukset ovat jotakuinkin suorassa suhteessa lumimäärään ja sitä kautta hiihdettävään matkaan, kun muut tekijät on vakioitu. Korkeakankaalla mitoitus lähtee siitä, että edestakaisin hiihdettävän baanan keskileveys on kuusi metriä ja lumipatjan paksuus noin 40 senttiä. – Korkeakankaan lumi tehdään vesijohtovedestä. Lumitykkien tuotto on noin 2,5 kuutiota yhdestä kuutiosta vettä. Lumikasaan lunta päätyy kuitenkin vähemmän johtuen muun muassa tuulen vaikutuksesta ja märän lumen tiivistymisestä kasalla. Kukkosen mukaan tavoiteltuun 5000 kuution lumimäärän riittää noin 3000 kuution vesimäärä. Kesän aikana lumen hävikki on keleistä riippuen 10–20 prosenttia. Jäljelle jäävällä lumella pyritään tekemään noin kahden kilometrin edestakaisin hiihdettävä latu, joka on käytössä marraskuusta huhtikuulle. – Valkeakoskella vesikuution hinta on 1,64 euroa. Tämä tarkoittaa, että 5000 kuution lumikasaan kuluu vettä ja sähköä noin 5000 euron edestä. Vaikka vesi itsessään ei maksa kaupungille juuri mitään (oma vesilaitos), nämä kulut ovat laskelmissa täysimääräisesti mukana. Kevättalvella lumivaraston muotoilu ja peittely purulla sekä syksyllä purun poisto ja lumen kuormaaminen hankitaan ostopalveluina urakoitsijalta. – Muut työt tehdään kaupungin omana työnä. Lumikasan peitteenä oleva sahanpuru käytetään uudelleen, mutta pieniä määriä uutta purua hankitaan kasaan tarvittaessa korvaamaan hävikkiä. – Normaalina talvena lumikasaa tykitetään muiden töiden ohessa normaalin työajan puitteissa, ja latu ajetaan kerran päivässä, mihin aikana menee 15–30 minuuttia kerralta. Menossa oleva hiihtokausi on kuitenkin ollut poikkeus, ja kaupungin työntekijät ovat tehneet ansiokkaasti töitä tykkilumiladulla huomattavasti enemmän, Kukkonen sanoo – Näillä teknisillä tiedoilla tykkilumiladun keskimääräiset vuosikustannukset ovat noin 10 000–15 000 euroa hiihdettävältä kilometriltä – eli Valkeakoskella noin 20 000 euroa vuodessa käyttömenojen osalta, sisältäen kaikki edellä mainitut kustannukset töineen. Vielä vuosina 2011–2017 kaupungin liikuntatoimen ylläpitämän tykkilumiladun kustannukset jäivät Kukkosen mukaan Valkeakoskella selvästi alle 20 000 euron vuodessa. Viime vuosina lunta on tehty hieman enemmän, ja kustannusvastuu ollut teknisellä keskuksella, mutta periaatteet ovat samat. Teknisen keskuksen liikuntapaikkamestari Timo Toivonen ja kaupungin toimitilapäällikkö Jarmo Airaksinen eivät päässeet tiistaina viime vuoden laskelmien äärelle, mutta molemmat arvioivat varovaisesti varastolumella tehdyn ladun kustannukset lähelle 20 000 euroa tai sen yli. – Ensi syystalveksi on nyt tykitetty noin 4000 kuutiota varastolunta. Jospa vielä tulisi pieni pakkasjakso, niin ottaisimme vielä yhden setin tykkilunta lisää, Timo Toivonen raportoi. Valkeakosken Sanomat palaa vielä teknisen keskuksen seikkaperäisiin laskelmiin tykkilumiladun kustannuksista viime kaudella.