Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Valkeakoskelainen Sanna Mustamo hoitaa koronapotilaita Taysin teho-osastolla ja näkee, mihin tartunta voi pahimmillaan johtaa – ”Kyllähän se hurjaa on”

– Vähän kuin olisi vaihtanut jalkaan muotoutuneet kotitohvelinsa koon 47 Kontion kumisaappaisiin. Näin kuvailee hyppäystään Valkeakosken sairaalan leikkaussalista Taysin teho-osastolle valkeakoskelainen sairaanhoitaja Sanna Mustamo . Hän on yksi noin kymmenestä Tays Valkeakosken anestesiahoitajasta, jotka pikakoulutettiin maaliskuussa koronakriisiin varautumisen takia tehohoitajiksi Taysin teho-osastolle Tampereella. Heille järjestettiin maaliskuun viimeisellä viikolla tehohoitotyön teoriakoulutusta yhden päivän ajan, jonka jälkeen he jalkautuivat teho-osastolle perehtymään työparityöskentelyyn. 24 vuotta Valkeakosken leikkausosastolla työskennelleen Mustamon työ leikkaussalissa perusterveiden päiväkirurgisten korva-, nenä- ja kurkkupotilaiden parissa muuttui hetkessä kolmivuorotyöksi koronataistelun etulinjassa. – Kyllähän se hurjaa on, kun näkee sen taudin pahimman muodon, kuvaa Mustamo tuntemuksiaan uudesta työstään. – Ei tässä maailmassa kukaan olisi olettanut, että muutamassa viikossa kehkeytyy tällainen tilanne. Vuoden opit viikossa Työskentely teho-osastolla on vaativaa. Mustamon mukaan pikakoulutuksen ja perehdytyksen tarkoitus onkin saada teho-osastoille lisäkäsiä työskentelemään, mikäli pandemian vuoksi kaikki tehohoitopaikat jossain kohtaa täyttyisivät. Tehohoitokoulutukseen ohjattiin aluksi noin 200 Taysissa muualla kuin tehohoidossa työskentelevää sairaanhoitajaa. Mustamon mukaan tilanne Taysin teho-osastolla on ainakin vielä toistaiseksi ollut rauhallinen ja tehohoitotyöhön on saanut rauhassa tutustua, kun koronapotilaita ei ole vielä niin paljon kuin pahimmillaan pelättiin. Tehohoitajan työn opettelussa on silti itsessään ollut valtavasti työtä. – Mikä normaalisti veisi vuoden, opeteltiin nyt viikossa, hän sanoo. Omaksuttavan tiedon määrä on hänen mukaansa todella suuri. Uusi talo, uudet tilat, uudet käytännöt, uudet työkaverit, uudet tietojärjestelmät ja suurimpana uutena vielä monilta osin tuntematon korona-virus ja täysissä suojavarusteissa tehtävä hoito. – Kyllähän ne päällä on ennenkin työskennelty, yksi potilas silloin tällöin, muttei koskaan aiemmin vuorosta ja viikoista toiseen. Uudet tehohoitajat tekevät nyt työtä Taysin teho-osastolla työpareina kokeneiden tehohoitajien kanssa. – Mikäli on kevyempihoitoisia tehovalvontapotilaita, teemme työtä jo itsenäisestikin. Taustatukena ja paikalla on kuitenkin koko ajan nimetty tehohoitaja. – Taysin teholaiset ovat jaksaneet olosuhteisiin nähden todella hyvin meitä perehdyttää. Tästä venymisestä ja hyvästä yhteistyöstä heille iso kiitos. Huoli myös omasta terveydestä Mustamo kertoo, että vaikka hän on onnellinen, että hänellä on tässä hetkessä töitä, tuottaa korona myös huolta. – Riittääkö työssä asianmukaisia suojavarusteita kuinka pitkään? Tuonko taudin töistä kotiin?Sairastuuko tässä itse tai joku lähiomainen tai ystävä? hän listaa. – Nämä samat kysymykset koskettavat toki niin monia muitakin ammattiryhmiä ja eri alojakin. Lisäksi uusi työ muutti tutun rytmin, ja kolmivuorotyöhön on ollut sopeutumista. – Päivä- ja viikkorytmi on pitänyt suunnitella täysin uudestaan. Aiemmin on tiennyt työvuoronsa miltei vuosiksi eteenpäin, nyt kolme viikkoa kerrallaan. Lomasuunnitelmat tältä kesältä myös muuttuivat, koska lomia ei toistaiseksi vahvisteta. Hän kertoo myös oman uni- ja valverytminsä sekoittuneen. – Onneksi kotijoukot pärjäävät omillaan ja huolehtivat arjen pyörityksestä ja koirasta kun olen töissä tai nukun. Kauheata ajatella, että jonkun pitää tässä tilanteessa samalla hoitaa vielä lapset, heidän ruokahuoltonsa ja koulunkäynnin sujuvuus. Mustamo kertoo palautumiskeinonsa olevan niitä samoja, joita poikkeusaikana suositellaan kaikille suomalaisille. – Jotta tästä kaikesta selviää, täytyy nyt vain ladata akkuja vapaa-ajalla ja nautiskella pienistä hetkistä. Aurinkoisista koiralenkeistä metsässä. Hyvästä ruuasta ja herkuista. Läheisten kanssa yhdessäolosta, leffailloista sekä videomeetingeistä ja puheluista sukulaisten ja ystävien kesken. Ruotsissa maksetaan kriisikorvausta Koronakriisi on nostanut jälleen kerran esille myös sairaanhoitajien palkat. – Onko noin 2 500 euron peruspalkka työn vaativuuteen, riskeihin ja raskauteen nähden riittävä, hän kysyy. Mustamo viittaa ammattijärjestö Tehyn blogiin , jossa kerrotaan Ruotsissa hoitajien solmineen kriisitilasopimuksen kuntatyönantajan kanssa. Sen perusteella kriisirajoitusten piirissä oleville hoitajille maksetaan normaalin kuukausipalkan lisäksi kriisikorvaus, joka on 120 prosenttia perustuntipalkasta Mustamo kuitenkin sanoo, että juuri nyt tärkeintä on hoitaa potilaita. – Hoidetaan potilaat nyt, ja katsellaan tämä sitten joskus. – Niissä tulevissa päätöksissä mitataan tämän kansakunnan halu arvottaa valmiuslaillakin suojattu ja määrätty tekemämme työ.