Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Juha Lantz ajautui huumeidenkäyttäjäksi 90-luvun Valkeakoskella – Yli 20 vuotta raittiina pysynyt mies kertoo nyt käsityksensä kaupungista: "Väkimäärään nähden aika raju paikka"

– Väkimäärään nähden Valkeakoski on aika raju paikka huumeidenkäytön suhteen, sanoo riippuvuusasiantuntija Juha Lantz . Tampereella asuva Lantz tuntee Valkeakosken tilanteen oman työnsä ja Valkeakosken opetusmaailmassa työskentelevien kontaktiensa kautta. Halusimme haastatella Lantzia, koska hän on pohtinut koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan vaikutuksia suomalaisten päihteidenkäyttöön ja riippuvuuksien syntyyn. Lantzin mukaan poikkeusaika voi altistaa riippuvuuksille etenkin niiden ihmisten kohdalla, jotka jäävät muita helpommin koukkuun. – Alkoholin myynti on lisääntynyt ja makeisten myynti on lisääntynyt. Nyt myydään enemmän asioita, jotka tuottavat nopeaa mielihyvää ja nopeita tunnemuutoksia, Lantz aloittaa. Hänen mukaansa poikkeusaika tuottaa turvattomuuden tunteita ja pelkoja. Myös rutiinit hajoavat ja ihmissuhteet vähenevät. Elämään syntyy vajeita ja ikäviä tunteita, joita on helppoa alkaa paikata ja hoitaa nopeaa mielihyvää tuottavilla asioilla, kuten esimerkiksi alkoholilla tai makeisilla. – Otetaan helposti huikka murheeseen, sitten menekin jo toinen. Sitten herätään aamulla, ja huomataan, että päivä on ihan samanlainen kuin eilinen, niin saattaa taas pari ottaa. Näin riippuvuuskäyttäytyminen saattaa lähteä kehittymään huomaamatta. – Taustalla on aina tunteiden hoitaminen vääränlaisin tavoin. Poikkeustilanne tarjoaa mahdollisuuden pysähtyä Koronapandemia on tuonut jokaisen maailman ihmisen elämään lisääntyneen epävarmuuden huomisesta. Se altistaa riippuvuuksille erityisesti ne, jotka ovat siihen muutenkin alttiimpia. Siksi hän kehottaa jokaista tarkkailemaan itseään ja omaa käyttäytymistään näinä poikkeusaikoina. Lantzin mielestä aivot ovat ”laiska elin”, joka haluaa hetken helpotuksen tunteen aina uudelleen sen sijaan, että niiden pitäisi tehdä työtä asian eteen. Siksi koukku erilaisiin riippuvuuksiin syntyy jo aivokemian kautta helposti. – Jos ongelma on se, että ei tiedetä miten elämäni tulee tästä jatkumaan, niin sitä aletaan ratkaista hetken unohtamisella ja hetken helpotuksella. Kolikolla on kuitenkin toinenkin puoli. Lantz korostaa haastattelun aikana useaan otteeseen sitä, että koronapandemian tuottama poikkeusaika tarjoaa myös mahdollisuuden pysähtyä ja kohdata omat tunteensa. – Jos huomaa, että on vaikea olla kotona omien tunteidensa kanssa, niin kannattaa alkaa tarkkailla sitä, miksi se on vaikeaa. Onko minulla huolia, pelkoja vai olenko turhautunut? Alkaa kohtaamaan sitä, mitä itsessä tapahtuu. – Tämä on mahtava mahdollisuus oppia ja hyväksyä että tällainen tilanne tuottaa ikäviä tunteita. Lantz kertoo esimerkkinä, että hänen kalenterinsa tyhjentyi luennoista kahdessa päivässä sen jälkeen, kun koronarajoitukset alkoivat. – Oli aivan luontaista tuntea silloin pelkoa ja huolta. On tärkeää hyväksyä se. Jokainen voi Lantzin mukaan oppia tarkkailemaan itseään ja omaa käyttäytymistään nyt poikkeusaikana. ”Suurin rakkauteni oli amfetamiini” 1980-luvun lopulla Valkeakosken Naakan yläasteella kävi koulua poika, jolla oli erittäin huono itsetunto. Hän tuli siitä huolimatta ihmisten kanssa hyvin toimeen ja harrasti urheilua, kuten jalkapallon pelaamista Valkeakosken Koskenpojissa. Vanhempien avioero, koulukiusaaminen ja huono itsetunto olivat yhdistelmä, joka ajoi pojan hakemaan hyväksyntää koulun koviksilta. Hyväksyntää haettiin tupakalla, alkoholilla ja varastamisella. Tämä poika oli Juha Lantz, joka on itse entinen huumeriippuvainen. – Minulla porttiteoria toimi aika selvästi. Alkoholin kautta liuottimiin, sitten kannabikseen ja lopulta suurin rakkauteni oli amfetamiini. Silloin elettiin jo 1990-lukua. Lantz suoritti peruskoulun loppuun nippa nappa, mutta ammattikoulu jäi kesken. Lyhyitä työsuhteita Lantzilla oli, kuten hänen vanhempiensa työpaikalla paperitehtaalla, mutta niistä ei hänen mukaansa ole paljon kerrottavaa. – Joka paikasta on tullut potkut. Lantzin nykyinen asuinpaikka Tampere liittyy oleellisesti hänen huumeista eroon pääsemiseensä. Hän pääsi vuosituhannen vaihteessa pitkään, vuoden kestävään huumehoitoon, jonka aikana yhteydet vanhoihin kavereihin katkaistiin ja koko ympäristö muutettiin. Hän on tänään lauantaina ollut raittiina 21 vuoden ajan. Nykyään hän työskentelee sivutoimisena yrittäjänä, luennoi ja tarjoaa päihdevalmennusta. Lisäksi hän työskentelee Tampereen kaupungin lastensuojelussa. Lantzille kävi niin kuin hänen mukaansa käy monelle entiselle päihderiippuvaiselle. – Olen nähnyt paljon, paljon huumeidenkäytön lopettaneita ihmisiä. Kaikilla heillä on tarve antaa takaisin jotain yhteiskunnalle. Jotain, mitä on tuhonnut. On sisäinen tarve alkaa tehdä jotain hyvää. Tämä voi toteutua myös Valkeakosken huumeidenkäyttäjien kohdalla, kunhan he vain saavat riittävästi laadukasta hoitoa. (juttu jatkuu kuvan jälkeen) Huumepolulle lähdetään jo hyvin nuorena Valkeakosken nykyhetken huumetilanteesta Lantz on erittäin huolissaan. – Olen ymmärtänyt, että tilanne on paha. Lantzin mukaan maailma on muuttunut hänen omista huumeajoistaan paljon. Silloin huumepiirit olivat Valkeakoskella pienet. Kamaa käyttävät olivat oma porukkansa. – Hyvinkin nuoret lähtevät huumepolulle. Nuoret alkavat käyttää huumeita jo 12–13 -vuotiaana, mikä on äärimmäisen huolestuttava suuntaus. Lantzin mukaan niin Valkeakoskella kuin muuallakin huumeriippuvaisten hoitojärjestelmä tulisi saattaa ajan tasalle. Hänen mukaansa tarvittaisiin selvästi enemmän laadukasta laitoshoitoa. – Me olemme menneet liikaa lääkepainotteiseen avohoitoon. Riippuvaista ihmistä lääkkeet auttavat harvoin, koska ne pitävät riippuvuusmekanismia yllä. Lantzin mukaan aineista eroon pääsemiseen tarvitaan täydellinen ympäristön muutos. Jos riippuvainen pyörii samoissa porukoissa ja on kiinni vanhoissa käyttäytymismalleissa, ei mitään muutosta tapahdu. – Kaikki riippuvaiset eivät parane, vaikka heidät laitettaisiin hoitoon, mutta jos kymmenestä 4 tai 5 paranee, he tuovat lähipiiriinsä ja yhteiskuntaan paljon muutosta. – Jokainen laadukkaaseen hoitoon satsattu euro jättää ihmiseen jotain jälkiä. Siksi Lantzin mukaan koronapandemian aiheuttaman poikkeustilan aikana palveluiden tarve korostuu. Jos alkoholiriippuvainen joutuu sulkeutumaan koronan takia omiin oloihinsa, niin pullo on silloin kaverina. Huumeriippuvaisten osalta poikkeusaika voi lisätä rikollisuutta, kun huumeiden hinnat kasvavat ja saatavuus vaikeutuu koronapandemian takia. Mahdollisuus muuttaa suuntaa elämässä Valkeakoskelle syntyneelle ja monessa kaupunginosassa asuneelle Lantzille koko kaupunki on tuttu. Nykyään Lantz käy Valkeakoskella tapaamassa täällä asuvia vanhempiaan ja siskoaan. – Minulla on tietty tunneside Valkeakoskeen. Tykkään liikkua kaupungissa, kävellä Apialla ja pyöriä keskustassa. Lisäksi hän on tehnyt osana työtään yhteistyötä Valkeakosken lastensuojelun kanssa. Lantzilla on kanta julkisuudessa esiin nousseeseen ehdotukseen alkoholin myynnin lopettamisesta haittojen ehkäisemiseksi poikkeusajaksi. – Ei ole itsessään hyvä ratkaisu, että lyödään hanat kiinni, koska riippuvuusongelmaiselle se olisi sama tilanne kuin jos heitettäisiin uimataidoton mereen. Lantzin mukaan myyntiä voitaisiin rajoittaa, mutta silloin tärkeintä olisi, että tarjotaan jotain tilalle. – Apua tarvitsevilla ihmisillä pitää olla jokin selkeä paikka, johon voi mennä juttelemaan. Muutos pitäisi tehdä ennakoidusti, niin että tietää mistä saa apua, kun myyntiä rajoitetaan. Lantz kertoo, että hän joutui päihdehoitonsa aikana ensimmäistä kertaa elämässään pysähtymään kokonaan ja miettimään kuka on ja mitä elämältään haluaa. Koronapandemia on tarjonnut nyt saman tilaisuuden jokaiselle. – Näin tämän mahdollisuutena etenkin ihmisille, jotka ovat menossa riippuvuuden pauloihin, mutta heillä on vaihtoehtoja tehdä asialle jotain. Tämä on mahdollisuus muuttaa suuntaa elämässä ja miettiä mitä elämältä haluan. – Tarvitaan kuitenkin apua, että jokaisella on joku, jonka kanssa asiaa sparrata. Miksi toinen koukuttuu ja toinen ei? Ymmärrystä riippuvuudesta pitäisi lisätä Lantzin mukaan kautta yhteiskunnan, etenkin nuorien keskuudessa. Hän itse kokee antavansa esimerkiksi kouluvierailuilla päihdevalistuksen sijaan riippuvuusvalistusta. – Miksi joku toinen koukuttuu, ja miksi joku toinen ei. Miten riippuvuuden voi välttää. Lisäksi hänen mielestään nuorten päihteiden käytön ehkäisemisessä on tärkeää opettaa nuorille tunne- ja elämänhallinnan taitoja. – Niillä lisätään nuorten hyvinvointia ja persoonallisuuden tervettä kehittymistä. Koko yhteiskuntaan tarvitaan hänen mielestään lisää ymmärrystä ja avointa keskustelua riippuvuussairaudesta. – Sitä pitäisi voida puhua yhtä avoimesti kuin vaikka reumasta tai sydänsairauksista. Riippuvuuksiin liittyy liian paljon häpeää ja salailua. Valkeakosken Sanomat julkaisee kevään aikana Lantzin kolmeosaisen asiantuntija-artikkelisarjan riippuvuuksista. 1. Riippuvuussairaus ei ole kiinni ihmisen lahjoista tai älykkyydestä. Se ei ole moraalinen ongelma eikä tahdonvoiman ongelma. Riippuvuus syntyy, kun se palvelee jotain tarvetta, kuten epämiellyttävien tunteiden käsittelemistä tai itsetunnon ongelmia. Riippuvuus syntyy aina tarpeeseen. 2. Ongelma ei ole aineissa, vaan ihmisessä. Valtaosa ihmisistä pystyy juomaan alkoholia ongelmitta. 3. Alttius riippuvuuteen ei poistu. Kun on kerran sairastunut riippuvuuteen, alttius siihen pysyy hautaan asti. Riippuvuus löytää usein uuden kohteen, esimerkiksi alkoholista luopunut alkaa tehdä töitä hullun lailla. Siksi riippuvuus tarvitsee hoidon, jossa ihminen oppii ymmärtämään itseään ja elämään itsensä kanssa. Lähde: Juha Lantz