Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Koiton aukio palaa Kauppatoriksi Valkeakoskella – asiasta tosin ei vieläkään oltu päättäjien pöydässä yksimielisiä

– Tämäpä hieno uutinen. Luulin jo, että asia meni poskelleen, kun se viivästyi, kommentoi kuntalainen Seppo Uusitalo kuultuaan, että hänen aloitteensa Koiton aukion nimeämisestä uudelleen Kauppatoriksi on mennyt läpi. Valkeakosken kaupunginhallitus hyväksyi nimenvaihdoksen maanantaina, tosin äänestyksen jälkeen. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen (sd) teki kokouksessa vielä vastaehdotuksen esittäen, että aukion nimeä ei muuteta. Kannatettuna asia meni äänestykseen. Samaa mieltä eli Koiton aukion nimen kannalla Järvisen rinnalla olivat demarit Sari Slawuta ja Vilho Lehtinen sekä Mikko Nurmo (ps). Näin esitys nimen muuttamisesta voitti luvuin 7–4. Seppo Uusitalo teki aloitteensa myöhään viime syksynä kansalaisaloite.fi -palvelussa. Eläkkeellä oleva Tervasaaren varastomies ei kuulu puolueisiin eikä ole koskaan kuulunutkaan. Hän sanoo, että Kauppatoria ehdottaessaan hän ajatteli etenkin matkailijoita. Koiton aukio -nimi ei hänestä mitenkään kertonut, että kyse on torista. Torit taas on paikkoja, joiden tunnelmia matkailija haluaa kokea, liikkuipa missä vain. – Kun torin nimi 1990-luvulla muutettiin, moni sitä ihmetteli. Onneksi Kauppatori-kadunnimet jäivät paikoilleen. Uusitalo on saanut aiemminkin läpi kaksi aloitettaan. Molemmat koskivat liikennevaloja. – Molemmat puutteet korjattiin aika pian. Asiasta tuli kaupungin ”katu-osastolta” tietoa suoraan sähköpostiin. Tämä nimialoite meni oikein pitkän kaavan kautta. Siitäkin olen saanut tietoa, mutta lopullista päätöstä ei vielä ole ehtinyt tulla, Seppo Uusitalo tiistaina puolenpäivän aikaan kertoi. Aloitteen menestys innostaa häntä miettimään uusiakin avauksia. – Heti, kun löydän asiallisen epäkohdan, teen kuntalaisaloitteita tämänkin jälkeen. Aloitteen pitää aina olla sellainen, että sillä on mahdollisuus myös toteutua. ”Mitä virkaa on kuntalaiskyselyllä, jos tuloksia ei noudateta” Valkeakosken kaupungin hallintojohtaja Anne Laukkanen kertoo, että nimikysymys herätti kaupunginhallituksessa paljon keskustelua. – Myös siitä keskusteltiin, mitä virkaa on tehdä kuntalaiskysely, jos ei tuloksia noudateta. Kuntalaiskyselyt ovat neuvoa-antavia, eivät päätöksentekijöitä sitovia. – Niitä on tehty Valkeakoskella hyvin vähän, kaupungin hallintojohtaja Anne Laukkanen sanoo. Kunta voi halutessaan järjestää vastaavia, vapaamuotoisia kyselyitä. Varsinaista kansanäänestystä taas säätelevät lakipykälät. Lähes 63 prosenttia kannatti Kauppatoria Kaupunginhallitus järjesti nimiasiassa kuntalaiskyselyn viime talvena. 349 vastaajasta 62,8 prosenttia kannatti nimeä Kauppatori. Koiton aukiota kannatti 35,2 prosenttia. Kaksi prosenttia ei osannut sanoa kantaansa. Valkeakosken Sanomat teki joulun alla nimiasiassa oman varjokyselynsä. Siinä 277 vastaajasta noin 58 prosenttia kannatti nimeä Kauppatori. Nyt, kun torin nimi ratkaistiin kaupunginhallituksessa, on päätös tällä selvä. – Nyt nimi vaan korjataan oikeaksi maa- ja mittauspuolella. Aukion nimi on aiemminkin virallisesti ollut Kauppatori ainakin noin 50 vuotta. Ennen Torinrannan uudistamista torin paikasta kiisteltiin. Isoista mallia Kauppatori-nimeä yleisemmin Suomessa on käytössä pelkkä sen ja sen paikkakunnan ’tori’. Kauppatori-niminen paikka löytyy paitsi Helsingin Etelärannasta, myös ainakin Oulusta, Rovaniemeltä, Lappeenrannasta ja Hämeenlinnasta. Turussa puhutaan Uudesta Kauppatorista. Lempäälän Sääksjärveltä hunajaa myymään tullut Pertti Nykänen ei ole koskaan kuullutkaan osuusliike Koitosta. – Valkeakosken torina tätä paikkaa olen pitänyt. Kauppaa nykyisellä torialueella käytiin vuosikymmenet. Vuoden 1992 asemakaavassa tämän Kauppatorin nimeksi muutettiin Kauppa-aukio. Vuoden 1993 asemakaavassa Kauppa-aukion nimi vaihtui Koiton aukioksi. Nykyiselle aukiolle torikauppa palasi nykyisen Torinrannan alueen ja Torikeskuksen tieltä. Osuusliike Koiton päätoimipaikka tuli Valtakadulle vuonna 1939. Koiton tarina päättyi vuonna 1983, kun 39 paikallista osuusliikettä fuusioitui OTK:n kanssa E-osuuskunta Ekaksi.