Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Hyvinvointivaltiosta on luovuttu vähitellen – Kehityskulku on traaginen muistisairautta sairastavalle ihmisille ja heidän läheisilleen, kirjoittaa Pekka Laine mielipiteessään

Haluan palauttaa mieleen Jakob Södermanin 80-vuotishaastattelussaan (HS 18.3.2018) tekemän osuvan kiteytyksen hyvinvointivaltion tilasta. Oma ikäluokkani on samaistunut hyvinvointivaltion ideaan, missä yhteiskunta turvaa meille terveydenhuollon ja palvelut. Nyt Södermanin mukaan markkinat ovat tulleet mukaan. Kehityskulku on traaginen muistisairautta sairastavalle ihmisille ja heidän läheisilleen. Se murtaa myös vuosikymmenien aikana tehtyä työtä palvelujen ja hoidon kehittämisessä. Taudin toteamisen kehittyessä ja ensimmäisten lääkkeiden tullessa markkinoille oli vallalla sellainen käsitys, että tauti olisi voitettavissa, mutta parantuminen ei ole näköpiirissä. Nyt epätoivo on jokapäiväistä liittyen hoidon puutteeseen ja siihen, että on ajauduttu tilanteeseen, missä muistisairaasta on tullut palvelutuottajien asiakas. Potilaslaissa turvattu oikeus on muisto vain. Hyvinvointivaltiosta on luovuttu vähitellen Hyvinvointivaltiosta on luovuttu vähitellen. Luopuminen on nähdäkseni alkanut suurin piirtein silloin, kun STM edellytti vuonna 2001 kuntien valmistelevan vanhustenhuollon strategiat. Kunnissa alkoi syntyä ensimmäisiä tehostetun laitoshoidon paikkoja, joilla silloisen käsityksemme mukaan kunnat pyrkivät välttämään lisääntyvästä laitoshoidosta johtuvia kustannuksia. Trendi on ollut selvä ja huippu saavutettiin silloin, kun ohjeistus tuli kehittää kotihoitoa niin, että laitoshoitoa vähennetään. Vähennys onnistui ilmeisesti yli odotusten, mutta muistisairaan ja omaisen kannalta surullisella tavalla. Monesti tuloksena on ollut heitteillejättö. Näin ei voi olla. On kysyttävä, miten turvataan ympärivuorokautinen hoiva silloin, kun kotona asuminen on käynyt mahdottomaksi. Edellä kuvatun kehityskulun lisäksi tutuksi ovat tulleet kodinhoidon akuutit ongelmat sekä hoivakotien epäselvyydet ja lakkautukset. Eduskunnan oikeusasiamiehen toimisto on kiinnittänyt huomiota vanhustenhuoltoon tehtyjen valitusten takia. Tilanteet ovat kärjistyneet ja yhtenä esimerkkinä on Kiuruveden Attendon hoivakodin poliisitutkinta, johon A-Studiossa kysyttiin professori Krögerin mielipidettä. Hänen mukaansa tutkinta ei välttämättä itse asiaa edistä, vaan ongelmia tulisi ratkaista ja toimintaa kehittää. Hajautus on aina vaikea toimenpide HS on pääkirjoituksessaan 28.4 todennut, että ”Terveydenhuollon valtakunnallinen ohjaus heikkeni, kun Lääkintöhallitus lakkautettiin 1990-luvun alussa. Hajautus on aina vaikea toimenpide. Se onnistuu, jos prosessi kokonaisuudessaan ymmärretään. Yrityselämässä hajautus toteutui ATK:n tultua, jolloin voitiin kätevästi luoda toimenpidesuunnitelmat ja niiden valvonta sekä korjata ajoissa poikkeamat. Suomen terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmien kehittämisen historia kertoo sen, että rahaa kyllä jaettiin, mutta kuntien annettiin tehdä omat järjestelyt tuloksena se, että järjestelmät eivät keskustelleet keskenään. Tässä mittavassa ja tärkeässä kokonaisuudessa olisi pitänyt olla valtakunnallinen ohjelma ja siinä ohjaus ja valvonta. Näin olisi kokonaisuus pysynyt hallussa ja yhteensopivuus syntynyt. Kalliiksi tuli ja aikaa kului hukkaan. Toinen samanlainen tapaus on sote. 15 vuotta on tuloksetta yritetty saada ratkaisua. Valitettavaa on, että poliittinen ohjaus varsin kiihkeänäkin on haitannut totuuden näkemistä. Hallitusohjelma menee ilmeisesti uusiksi. Ääniä kuuluu sen puolesta, että himmelit ja maakunnat pitäisi unohtaa ja siirtyä 5 yliopistosairaalan piireihin. Oleellista muistipotilaan ja omaisen kannalta on heidän oikeuksiensa toteutuminen. Tällöin peruskäsitteiden tulisi olla selvillä. Potilaslain mukaan meillä jokaisella on oikeus hyvään hoitoon. Mutta mitä on hoiva? Mihin se perustuu? Käsitteenä se on epäselvä jo siksi, että koko tapahtumaketjua siihen liittyvine toimineen ja vastuineen ei ole selkiytetty. Nyt eri tahoilla tutkitaan, mutta mihin perustuvat mahdolliset vaateet. Kyse on sopimusperusteisesta toiminnasta, jonka sopimusneuvottelut ovat perustuneet hintaan. Nyt on korkea aika määrittää, mitä käsite hoiva merkitsee muistisairaalle oikeudellisesti, hoidollisesti ja hallinnollisesti. Pekka Laine Omainen Muistiliiton kunniapuheenjohtaja