Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

150 nuorta paiskii kesähommia kaupungin leivissä – Kaupungilla pohditaan, pitäisikö kesätyöhaussa suosia ensikertalaisia

Amanda Hyövälti valvoo kolmen viikon ajan uimareiden turvallisuutta Apian rannalla. Kun taivaalta ripottelee vettä, rannalla on vain hiekkaa. – Tämä on ollut aika rentoa työtä. Aurinkoisella säällä on paljon väkeä. Hiljaisempina päivinä ehtii lukea syksyn yo-kirjoituksiin. Uimavalvoja sai ennen kesäpestin alkua perehdytyksen ensiaputaitoihin. Hänelle kerrotaan, miten tulee toimia, jos uimari on hädässä. Apuun lähdetään pelastusveneellä ja tarvittavien pelastusrenkaiden ja kellukkeiden kanssa. Työhön kuuluu myös alueen siistimistä, laiturin harjausta ja roskien viemistä. Hyövälti on kaupungin kesätyössä ensimmäistä kertaa. Viime kesänä hän oli töissä viereisessä kioskissa 4H-yhdistyksellä. Hyövälti uskoo, että kaikesta työkokemuksesta on hyötyä. Aina oppii jotakin. Uimavalvojan työssä tarvitaan myös oma-aloitteisuutta, aktiivisuutta ja rohkeutta. Näitä ominaisuuksia Hyövälti uskoo työantajien arvostavan. Toinen ensikertalainen on 17-vuotias Sami Lehtinen , joka työskentelee kolme viikkoa liikennepuistossa. Työtehtäviin kuuluu muun muassa puistoalueen hoitoa, nurmenleikkausta ja lapsien kaitsemista. – Lapsia pitää valvoa ja käydä sanomassa, jos joku vaikka ajelee nurmikolla. Pari vuotta sitten Lehtinen oli kesätyössä kaupassa. Kesätyötä hän on halunnut työkokemuksen ja rahan vuoksi. Syksyllä alkavat rakennusalan opinnot ammattiopisto Vaaossa. Lehtinen ei ole vielä miettinyt tulevien kesien töitä, mutta uskoo kaupungin kesätyöstä olevan ainakin jonkin verran hyötyä seuraavissa työnhauissa. 150 nuorta sai kesätyötä Valkeakosken kaupungin leivissä työskentelee tänä kesänä 150 nuorta. Kaupunki sai 250 hakemusta, ja kaikki avoinna olleet paikat täytettiin. Työllisyyspalveluiden johtaja Sari Ilovuori on erittäin tyytyväinen hakijamäärään. Tänä vuonna kaupunki järjesti ensimmäistä kertaa yhteisen haun kaikkiin kaupungin yksiköihin. Aiempina vuosina jokainen yksikkö on järjestänyt oman hakunsa. Kesätyöpaikat jakautuvat eri yksiköiden välillä siten, että eniten paikkoja on sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä teknisessä keskuksessa. Ilovuoren mukaan eniten hakijoita oli niille aloille, joissa oli eniten paikkoja tarjolla. Vastaavasti vähiten paikkoja tarjonneisiin palveluihin, kuten kirjastoon, oli vain vähän hakijoita. Moni hakija myös ilmoitti vain haluavansa töihin, alasta riippumatta. Tavoitteena työllistää ensikertalaiset Kaupunki pyrkii siihen, että kesätyöpaikan saisi jokainen hakija, joka ei ole aiemmin ollut töissä. – Tavoite on, että jokainen nuori saisi ensimmäinen työpaikkansa ja tärkeää työkokemusta. Se on arvona tärkeä, Ilovuori sanoo. Tavoite ei aivan tänä vuonna täyttynyt: kaikki ensikertalaiset eivät saaneet paikkaa. Sen sijaan osa ennenkin kaupungin kesätöissä olleista sai paikan uudelleen. Yhteisestä hausta huolimatta jokainen yksikkö valitsee itsenäisesti kesätyöntekijänsä. Valinnassa painottuvat muut kriteerit kuin ensikertalaisuus. Töihin halutaan mahdollisimman osaavia kesätyöntekijöitä. Jos kaikki ensikertalaiset halutaan työllistää, yksi vaihtoehto olisi ottaa kesätöihin yksi ikäluokka kerrallaan. Tässä vaihtoehdossa eteen voi tulla ongelma, että suurimpien ikäluokkien kohdalla kaikille nuorille ei riittäisi kolmen viikon mittaisia työpätkiä. – Jos jokaiselle tarjottaisiin paikka, työjakso voisi olla niin lyhyt, ettei se enää olisi tarkoituksenmukaista, Ilovuori sanoo. Ilovuoren mukaan ensi vuonna hakua saatetaan hyvinkin todennäköisesti kehittää ensikertalaisia suosivaan suuntaan muilla keinoin. Jokaisen hakijan tulisi hakemuksessaan kertoa, onko ollut kaupungilla töissä aiemmin. Yksi vaihtoehto on pisteyttää hakijat siten, että ensikertalaiset saisivat ylimääräisiä pisteitä. – Joku voi tietysti kokea, että tämäkin on syrjivä tapa, Ilovuori sanoo.