Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Oletko sinä käynyt vierailulla tässä talossa? Valkeakoskelaista kolmikkoa harmittaa, kuinka harva löytää Kisakadun Taidetaloon – Nyt he ovat päättäneet pitää paikan elävänä

Valkeakosken Kisakadulla, toistasataa metriä sivussa Sääksmäentieltä ja kaupungintalolta sijaitsee Valkeakosken Kuvataiteilijoiden Taidetalo, jossa avattiin tiistaina Artsailijoiden kesä 2019 -näyttely. Artsailijoille eli Seppo Eerolaiselle , Lauri Lounelalle ja Markku Mannerille taide ja Taidetalo merkitsevät henkireikää. Taiteilijakolmikko kuitenkin harmittelee, kuinka harva löytää nykyään kauemmas pääkaduilta tai kauppakeskuksilta. Taideavustuksia on myös leikattu reilusti vuosien mittaan, ja Taidetalon koko toiminta olikin pitemmän aikaa uhan alla. – Muut Kuvataiteilijoiden jäsenet käyvät täällä harvemmin, erityisesti nyt kun Taidetalolla ei ole enää sihteeriä paikalla. Tämä on erityisesti meidän kolmen projekti pitää Taidetalo elävänä, Manner kertoo. Vaikka taiteen tekeminen on usein itsenäinen luomisprosessi, artsailijat kokevat yhteisön merkittäväksi. Lounela korostaa vuorovaikutuksen ja ajatustenvaihdon tärkeyttä. – Jokainen taiteilija kaipaa palautetta ja keskustelua. Ympäristöllä ja asuinpaikalla on suuri merkitys taiteilijalle, joten on tärkeää, että kodin läheltä löytyy Taidetalon kaltainen kokoontumispaikka. Yhteisen harrastuksen parista löytää uusia tuttuja ja elämään sisältöä. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. – Elämä tahtoo muuten olla niin monotonista ja yksinäistä, että siihen tarvitsee Taidetaloa ja artsailijoita, Manner sanoo. Ikuistamisen tarve Artsailijoille kuvataide on rakas harrastus, johon kaivattaisiin tukea yhteiskunnalta, vaikka ymmärrystä löytyy myös resurssien puutteelle. Mutta voiko taiteen arvoa mitata vain rahassa? Lounela pohtii, eroavatko harrastelija- ja ammattilaistaide toisistaan loppupeleissä. – Eikö meillä kaikilla ole halu ilmaista itseämme? Eikö meillä ole tarve ikuistaa ja jättää jotain pysyvää muistoksi itsestämme tuleville sukupolville? Eerolainen kysyy. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Eerolaisen kokoelmasta huokuu hänen omien sanojensa mukaan ruostenostalgiaa. Hän maalaa ruostuneita liikennemerkkejä ja lapsuudenmuistojaan Vesilahden pelloilta. Myös Lounela ja Manner vievät yleisönsä itselleen rakkaisiin lähiseudun maisemiin monissa teoksissaan. – Seuraamme monien kultakauden taiteilijoiden esimerkkiä nykyajan keinoin, Manner sanoo. Valkeakosken luonnon, erityisesti Voipaalan ja Rapolan alueen, merkitys on ollut suuri suomalaisen kuvataiteen kansallisromanttisessa historiassa. Manner ja Eerola ovat käyneet yhdessä jo vuosien ajan katsomassa näyttelyitä Voipaalan taidekeskuksella. – Kyseessä on aivan erityinen, inspiroiva miljöö. Haluamme myös tietysti itse tukea paikallistaidetta, jottei sitä ikinä menetetä, Eerola sanoo. Taidetalolla ei pönötetä Kuvataide vaikuttaa suomalaiseen kulttuuriin ja identiteettiin voimakkaasti nyky-Suomessakin. Artsailijoiden mielestä taiteen avulla voi löytää juurensa, mutta myös vaikuttaa yhteiskuntaan. – Kuten nimestämmekin voi päätellä, niin me Artsailijoina haluamme kuitenkin tuoda rentoutta ja tasa-arvoa kuvataiteisiin. Taidetalolla ei ole luvassa mitään pönöttämistä, vaan kutsumme kaikki reilusti mukaan katsomaan ja kokemaan, Lounela kertoo. Pöydällä on tarjolla karkkia vierailijoille ja kolmikko lupaa myös keittää kahvit tai teet, mikäli joku innostuu jäämään pitemmäksi aikaa taiteen äärelle juttelemaan. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Taidetalon näyttelyyn on heinäkuun ajan ilmainen pääsy, ja paikalle toivotetaan kaiken ikäiset ja kokoiset taiteen ystävät. Artsailijat uskovatkin, että leikkauksista ja taide-elämän keskittymisestä huolimatta Suomesta löytyy edelleen kiinnostusta kuvataiteita kohtaan myös paikallistasolla. – Moni löytää taiteet vasta monen mutkan kautta. Kiinnostuneiden on kuitenkin helppo alkaa lähestyä taiteita käymällä ensin näyttelyissä, varsinkin tässä näyttelyssä, Lounela sanoo nauraen.