Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Ratkaisu ilmastonmuutokseen ei ole suomalaisten käsissä, valitettavasti

Muutama kommentti Minna Höltän rohkeutta ilmastonmuutosasioihin kaipaavaan kirjoitukseen . Koska jatkossa sana ilmastonmuutos tulee esiintymään kaikissa keskusteluissa täysin aiheesta riippumatta, käytän säästösyistä siitä lyhennettä ILMU ja hiilijalanjäljestä (mikä typerä ilmaisu!) CO2e (=hiilidioksidiekvivalentti). Ns. kasvihuonekaasuistahan tässä on kysymys, ei hiilestä. Suomalaisten CO2e, noin 9–10 tonnia/asukas/vuosi on todellakin korkeampi kuin monessa muussa maassa, mutta sentään pienempi kuin esimerkiksi USA:ssa (17 t) tai Qatarissa (44 t). Suomessa CO2e:stä asuminen tuottaa 33 prosenttia (lämpö 25 ja sähkö 5), liikenne 22 prosenttia (h-autoilu 14 ja lennot 6), ruoka 20 prosenttia (punainen liha, maitotuotteet, 6 kumpikin) ja muu kulutus 25 prosenttia (harrastukset ja vapaa-aika 12, tavarat 8, mökkeily 4 ja lemmikit 2 prosenttia). Minna Höltän mainitsema "lihaton lokakuu" toisi siis 0,5 prosentin säästön, mutta lemmikistä luopuminen 2 prosentin ja mökistä peräti 4 prosentin. Jokainen voi halutessaan valita säästökohteensa omien mieltymyksiensä mukaan (tai olla valitsematta). Kuten Hölttäkin myönsi, suomalaisten nollapäästöt vähentäisivät koko maapallon päästöjä vain prosentin kymmenyksellä, eli ratkaisu ei ole meidän käsissämme, valitettavasti. Suomi lähtee tässäkin asiassa takamatkalta. (Ainakin vielä) kylmä ilmasto, pimeys, pienet ruokakunnat, pieni väestöntiheys (koko maa asuttuna!), pitkät välimatkat ym. ovat reunaehtoja, jotka vaikeuttavat tai jopa estävät CO2e-kuorman merkittävän pienentämisen ainakin kovin nopeassa aikataulussa. Energiantuotanto on ylivoimaisesti merkittävin CO2e-kuormittaja. Siinäkin Suomen asema on huono muihin Pohjoismaihin verrattuna. Meillä ei ole läheskään niin paljon vesivoimaa kuin Ruotsissa, Norjassa tai Islannissa. Tekoaltaita rakentamalla saataisiin kyllä meillekin lisää säätövoimaa tuulivoimalle, mutta sen(kin) vihreät torppaavat. Mitenkähän käy pienten modulaaristen ydinreaktoreiden luvituksen, jos ne osoittautuvat toteuttamiskelpoisiksi ? Suomalaisten ei pidä suinkaan pukeutua säkkiin ja tuhkaan. EU:n vaatimaton tavoite uusiutuvan energian osuudelle energian kokonaisloppukulutuksesta ensi vuonna on 20 prosenttia. Suomi on jo ylittänyt kunnianhimoisen tavoitteensa, 38 prosenttia, kiitos sellunkeiton ja puunpolton, mutta tästä eteenpäin jokainen prosentti on entistä tiukemman takana. Minna Hölttä puhuu tuotekehityksestä ja uusista teknologioista. Varmasti Suomella on jo nyt paljon tarjottavaa ns. cleantechissä. Alan tuotanto ja vienti etenevätkin mukavasti, mutta kauan odotetun uuden Sammon, tai edes Nokian syntyyn on ainakin numeroiden valossa pitkä matka. Sitä odotellessa meidän on viisasta huolehtia omia raaka-aineitamme hyödyntävän vientiteollisuuden kilpailukyvystä eikä tukahduttaa sitä ainakaan kilpailijamaita tiukemmilla normeilla ja aikatauluilla. Toimiva tehdas Suomessa on edelleenkin ympäristöteko. Olemme oikealla tiellä ja jatkamalla sitä hötkyilemättä, rohkeasti, mutta ei hullunrohkeasti saavumme kyllä perille. Voi olla, että sitä ennen lämpötila ehtii nousta 1,6 astetta, mutta lieneekö tuokaan niin desimaalin päälle? Hannu Uusikartano