Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Pirkanmaalla ei jäädä tuleen makaamaan: Soten valmistelu jatkuu kuntapohjalta – ”Lähdemme liikkeelle palvelut edellä”

Pirkanmaalla ei aiota jäädä tuleen makaamaan ja odottamaan sitä, että uusi hallitus saa sote-linjauksensa valmiiksi. Tarkoitus on jatkaa valmistelua kuntavetoisesti ja hyödyntää maakunnassa jo tehdyn valmistelutyön tuloksia. Pirkanmaan kuntien johtajat kokoontuivat torstaina pormestari Lauri Lylyn (sd.) kutsumana Tampereelle hahmottelemaan sote-uudistuksen seuraavia askeleita. –  Päätimme jatkaa sote-valmistelua täällä Pirkanmaalla. Teemme ensin selvitystyötä ja kyselemme kuntien toiveita ja näkemyksiä reunaehdoista, joilla valmistelutyötä voidaan viedä eteenpäin, Lyly kertoi tapaamisen jälkeen. Asukkaiden tarpeet Kuntajohtajien yhteinen näkemys on, että palveluita käyttävien ihmisten tarpeet on palautettava takaisin uudistuksen keskiöön. Niiden nähdään toteutuvan parhaiten, jos sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisvastuu säilyy kunnilla tai kuntayhtymillä. Lyly ei ota kantaa siihen, olisiko Pirkanmaan sote-mallin pohjana kuntayhtymä vai vastuukuntamalli. – Siitä ei puhuttu vielä mitään. Kaikki korostivat, että nyt ei lähdetä liikkeelle rakenteesta vaan palvelut edellä: mitä palveluja haluamme antaa ja miten lähipalvelut toteutetaan. Pirkanmaan kuntajohtajat esittävät, että palveluiden uudistamistyö on jaettava pienempiin paloihin ja toteuttava askel kerrallaan. Harras toive on, että hallitus ei linjaisi yhtä mallia, vaan antaisi kunnille mahdollisuuden toteuttaa omia ratkaisujaan. – Tärkeämpää olisi kirjata hallitusohjelmaan yhteinen palvelulupaus sote-puolelle ja turvata palveluiden rahoitus niin, että ne voidaan koko valtakunnassa toteuttaa yhdenvertaisesti, Lyly kiteyttää. Rahoitusapua valtiolta Lylyn mallissa valtio turvaisi kuntavetoisten palveluiden rahoituksen. Kunnat säilyisivät palveluiden järjestäjinä ja tuottajina.  Kuntien välisiä eroja tasattaisiin valtionosuusjärjestelmällä. – Pirkanmaa on kuin Suomi pienoiskoossa, täälläkin reuna-alueilla väestö vähenee. Palveluiden tarve on suuri, samoin kustannukset yhtä henkeä kohden. Tarvitaan rahoitusratkaisuja ja tasausjärjestelmiä. Niiden pitää olla hallitusohjelmassa. Pirkanmaan kuntien johtajat kokoontuvat seuraavan kerran 29. toukokuuta. – Silloin toivon mukaan myös uusi hallitusohjelma ja sen sote-linjaukset ovat tiedossa. Pirkanmaan kuntajohtajat kannattavat yhteisen kuntapohjaisen ratkaisun valmistelua, kunhan alueelliset erityispiirteet huomioidaan. Osa kunnista on ulkoistanut sote-palvelunsa yksityisille toimijoille, mikä täytyy ottaa huomioon. Pirkanmaa näyttää mallia Pirkanmaan sote-muutosjohtaja Jaakko Herrala sanoo, että Pirkanmaalla ei ole varaa jäädä tyhjäkäynnille odottelemaan hallituksen ratkaisuja. – Muutamissa reunakunnissa huoltosuhde alkaa olla yli yhden jo vuonna 2021, eli vähemmän ihmisiä on työelämässä kuin sieltä pois. Menetämme joka kuukausi aikaa, jos emme jatka valmistelua. Pirkanmaalla jo tehtyä valmistelutyötä pystytään hyödyntämään, oli sote-malli mikä hyvänsä. –  Kun Pirkanmaalla tehdään valmistelua kuntapohjainen malli edellä, sillä pyritään samalla vaikuttamaan siihen, mikä tuleva sote-malli on. Onko kuitenkin olemassa riski, että tuleva hallitus kieltää hyvin nopeasti Pirkanmaan kuntavetoisen valmistelun? – Uuden hallituksen sote-linjaukset ovat selvillä ennen kuntajohtajien seuraavaa kokousta. Vasta toukokuun lopulla päätetään, lähdetäänkö kuntavetoista mallia toteuttamaan Pirkanmaalla. Jos hallituksen ohjelma on myönteinen kuntapohjaiselle ratkaisulle, Pirkanmaalla ollaan taas metri muita maakuntia edellä. Pirkanmaan kuntajohtajilla on neljä yhteistä tavoitetta tulevaan hallitusohjelmaan. 1. Hallitusohjelmassa on määriteltävä sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelulupaukset ja kriteerit, joiden taataan toteutuvan koko maassa yhdenvertaisesti. 2. Hallitusohjelmassa ei pidä lukittautua yhteen rakenteeseen. Kunnilla on jatkossakin oltava mahdollisuus omiin ratkaisuihinsa. 3. Kunnilla pitää säilyttää sekä palveluiden järjestämis- että tuottamisvastuu. 4. Valtionosuusjärjestelmää pitää uudistaa, jotta se turvaa sote-palveluiden rahoituksen eri alueilla.