Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Sairaanhoitopiiri muutti käytäntöään ja maksaa työntekijälle karanteeniajalta täyden palkan – Näin moni PSHP:n työntekijä on ollut karanteenissa koronan takia

Sairaanhoitajien palkanmaksu koronaviruksen aiheuttaman karanteenin ajalta on herättänyt keskustelua ja suuriakin tunteita viime viikkoina. Kysyimme huhtikuun lopulla perusteluja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin HR-johtaja Raija Ruoraselta . Vastaukset saatiin nyt, kun PSHP:n yt-neuvottelut saatiin päätökseen. Karanteeniajan palkanmaksusta on puhuttu hoitoalan suhteen paljon viime aikoina. Mitä ajattelet tästä keskustelusta, HR-johtaja Raija Ruoranen? – On hyvin ymmärrettävää, että monella on huoli toimeentulosta, ja siinä tilanteessa huolettaa säännöllisen palkan tai muun tulon varmuus. Työnantajan velvoitetta ottaa vastattavakseen karanteeniajan palkanmaksu on esitetty välttämättömänä toimena. Vähän on kiinnitetty huomiota siihen, että työnantajan huolehtiessa karanteeniajan palkanmaksun vuorolisineen ja päivystyskorvauksineen niiden lisäksi työnantajan maksettavaksi tulevat henkilöstökulut. Karanteeniajan palkanmaksatus työnantajan vastuulla ei ole kustannusneutraali, vaikka sellainen käsitys on annettu arvioitaessa työnantajakäytäntöjä. Infektiolääkärin lausunnon sekä Kelan korvauksien saaminen saattaa kestää pitkäänkin. Mitä haluat sanoa hoitajalle, joka odottaa rahojaan? – Pirkanmaan sairaanhoitopiiri siirtyy työantajan vastuulla olevaan karanteeniajan palkanmaksuun tästä eteenpäin. Vanhassa mallissa sairaanhoitopiiri työnantajana tukee työntekijää ja on säätänyt palkanpidätyksen Kelan korvausten kanssa samaan aikaan, kun asiasta on sovittu työntekijän kanssa. Työntekijöitä on asiasta tiedotettu usein ja monen kanavan kautta, että palkan pidätyksen säätäminen on mahdollista. Kuinka paljon aiheesta on tullut painetta ja kyselyitä talon sisältä ja ulkopuolelta? – Keskustelua on ollut paljon. Asia on ollut esillä pääluottamusmiesten kanssa. Toimintamallista ja työntekijöiden tuesta on tiedotettu hallitusta. Myös yksittäisiä ulkopuolisia yhteydenottoja on ollut, joiden sisältönä on kysytty sairaanhoitopiirin toimintamallia. Myös sairaanhoitopiirien kesken on tietoja vaihdettu. PSHP:n käytäntö on nyt muuttunut. Millainen aiempi malli oli tiivistettynä? – Työntekijä haki palkattoman vapaan, teki anomuksen Kelalle tartuntatautipäivärahasta saatuaan karanteenipäätöksen. Sairaanhoitopiiri peri palkan vasta, kun Kelan korvauskäsittely eteni, jos työntekijän kanssa oli niin sovittu. Millainen on uudistettu malli? – Uusi malli on se, että sairaanhoitopiiri maksaa työntekijälle palkan normaalisti. Se sisältää myös suunnitellut vuorolisät, päivystysajan ja varallaolon palkan, vaikka työntekijä ei karanteenin vuoksi vuoroja ja päivystyksiä teekään. Sairaanhoitopiiri hakee tartuntatautipäivärahaan kuuluvat palkkakorvaukset Kelalta jälkikäteen. Miksi PSHP päätyi tekemään muutoksia? – Siihen on kaksi syytä. Ensimmäisenä syynä on se, että sovimme koronaepidemian vaatimia henkilöstöjärjestelyjä ja lomakautta koskevissa yhteistoimintaneuvotteluissa, että työantaja ottaa vastatakseen myös tartuntatautipäivärahan lisäkustannuksista. Se oli osa neuvottelujen kokonaisuutta. – Toisena syynä on Kelan ruuhkautuminen. Se ei ollut aluksi ongelma, mutta viime aikoina siitä on tullut palautetta. Miten työnantaja menettelee palkan sivukulujen suhteen? – Työnantajalle karanteeniajan palkan maksatuksesta tulee palkan sivukulut katettavaksi. Niitä Kela ei korvaa. Palkan sivukulut ovat 23,01 prosenttia palkoista vuonna 2020. Onko sillä merkitystä, altistuuko PSHP:n työntekijä koronalle töissä vai vapaa-ajalla? – Karanteeniajan palkan maksatuksen suhteen ei tehdä päätöstä sen mukaan, missä altistuminen on tapahtunut. Työnantajaa velvoittaa työsuojelulainsäädäntö kaikissa tilanteissa turvaamaan työntekijää sekä ehkäisemään ja estämään työssä altistumista. Sen mukaan toimitaan työpaikalla. Työsuojelu ja koronavirukselta suojautuminen on ensisijainen keino suojata työntekijöitä työpaikalla. – Toiveena on, että työntekijät noudattavat yleistä varovaisuutta, turvavälejä ja hyvää käsihygieniaa – vapaa-ajallakin. Terveydenhuollon ammatit ja osaaminen antavat hyvän lähtökohdan suojautua myös vapaa-ajalla. Kuinka moni PSHP:n työntekijä on joutunut karanteeniin koronapandemian aikana? – Sairaanhoitopiirin 6 800 työntekijästä karanteeniin on joutunut noin 60 työntekijää. Kuinka moni on saanut koronatartunnan? – Sitä lukua ei ole tiedossa. Eikä sitä saisikaan, koska työntekijät voivat hakeutua hoitoon joko perusterveydenhuollon, työterveyshuollon tai tulla suoraan päivystyksen kautta potilaaksi.