Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Taysissa on nyt erillinen koronapotilaille varattu teho-osasto, ja tältä siellä näyttää – Ylilääkärillä on vakava viesti Covid-19-taudista

Tampereen yliopistollisen sairaalan Taysin teho-osasto muutettiin maanantaina uusiin tiloihin, jotta teho-osaston olemassa olleet paikat vapautuivat koronapotilaiden hoitoon. Koronapotilaita varten on nyt 21 tehohoitopaikkaa. Teho-osasto sijaitsee Finn-Medi 1 -rakennuksessa, jonne se siirtyi pari vuotta sitten aiempien tilojen sisäilmaongelmien takia. Jatkossa Finn-Medin teholla hoidetaan siis tehohoitoa tarvitsevia koronapotilaita. D2-rakennuksessa uusiin tiloihinsa juuri muuttaneet verisuonikirurgian poliklinikka ja toimenpideradiologia siirtyivät takaisin entisiin tiloihinsa, jotta niiden kahdeksan valvonta- ja heräämöpaikkaa voitiin ottaa tehohoitopaikoiksi ja kymmenen potilaan vuodeosasto tehovalvontapaikoiksi muille kuin koronapotilaille. Koronan takia Taysissa on otettu käyttöön myös entinen Sydänsairaalan tila K-rakennuksessa, jossa toimii nyt Acutan ensiavun hengitystieinfektiopotilaiden tarkkailuosasto. Lisäksi koronapotilaille on erillinen vuodeosasto. Teho-osastoja Taysissa on nyt siis kaksi, kahdessa eri rakennuksessa. Lisäksi Sydänsairaalan teho-osasto hoitaa muita kuin koronapotilaita. Taustalla on se, että potilasturvallisuuden kannalta on järkevää hoitaa tehohoitoa tarvitsevat koronapotilaat ja muut tehohoitopotilaat eri yksiköissä. Myös henkilökunta työskentelee aina tietyn työjakson vain jommallakummalla teho-osastolla. – Oletamme, että koronapotilaita tulee niin paljon, että jossain vaiheessa vähintään kaikki nämä 21 paikkaa ovat käytössä, kertoo tehohoidon vastuualuejohtaja, ylilääkäri Sari Karlsson Taysista. Tarvittaessa lisää tehohoitopaikkoja koronapotilaiden hoitoon saadaan muuttamalla heräämöpaikkoja ja leikkaussaleja tehohoitopaikoiksi. Koronapotilaiden oletetun suuren määrän takia heille otettiin tila, jossa paikkoja on enemmän. Muutostöitä teho-osastolla ei koronapotilaita varten tarvinnut tehdä, vaan hengitysvajauksen hoitamiseen on siellä täysi valmius muutenkin. Sitä, onko Taysissa tällä hetkellä tehohoidossa koronapotilaita, Karlsson ei kommentoi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan 31. maaliskuuta koko Suomessa oli tehohoidossa 56 Covid-19-potilasta, joista neljä Taysin erityisvastuualueella. Taysin erityisvastuualuetta ovat Pirkanmaan lisäksi Etelä-Pohjanmaa ja Kanta-Häme. ”Voi olla hyvin raju tauti” Koronateholla hoidettavat potilaat ovat vaikeasti sairaita. Karlsson kertoo, että potilaat hyvin todennäköisesti tarvitsevat pitkäaikaista ja invasiivista eli hengitysputken kautta tapahtuvaa hengityslaitehoitoa. – Heillä on vaikea kaasujenvaihtohäiriö. Covid-19 voi olla hyvin raju tauti, ja näyttää siltä, että se on tautina vaikeampi kuin H1N1 eli sikainfluenssa aikoinaan. Siinä potilailla oli enimmäkseen kaasujenvaihtohäiriö. Covidista tiedetään, että se voi aiheuttaa myös muiden elinryhmien sairastumista, Karlsson sanoo. Näitä ovat esimerkiksi vaikea verenkiertovajaus, sydämen toiminnan häiriöt ja munuaisten vajaatoiminta. Kaasujenvaihtohäiriö tarkoittaa sitä, että happea ei siirry keuhkojen kautta riittävästi elimistöön ja myös hiilidioksidin siirtymisessä pois elimistöstä voi olla ongelmia. Koronavirus aiheuttaa tulehdusmuutoksia, ja joillekin potilaille viruksen aiheuttamasta hengitystieinfektiosta voi kehittyä ARDS eli vaikea akuutti hengitysvajausoireyhtymä. Siihen liittyy keuhkokudoksen jäykistymistä, mikä vaikeuttaa ventilointia eli hengityttämistä, vaikka käytössä olisi tehohoitoon soveltuva hengityslaite. Paljon on puhuttu siitä, riittävätkö sairaaloiden hengityslaitteet koronapotilaiden hoitoon. Karlsson sanoo, ettei ongelman ydin ole laitteiden riittävyydessä, sillä tehohoitoon joutuneiden koronan sairastuttamien potilaiden tila on sellainen, että pelkkä laite ei välttämättä pelasta. – Tämä vaatii paitsi tehohoitoon soveltuvaa hengityslaitetta, myös osaavan henkilökunnan ja erityisesti potilaan oman elimistön paranemiskyvyn, hän painottaa. Tays onkin kouluttanut tehohoitoa varten uusia sairaanhoitajia. Ensivaiheessa koulutukseen ohjattiin noin 200 Taysissa muualla kuin tehohoidossa työskentelevää sairaanhoitajaa. Silti edes laitteiden ja osaavan henkilökunnan avulla ei voida pelastaa kaikkia. Karlssonin mukaan tehohoitoon joutuneiden koronapotilaiden kuolleisuus on ollut 30–50 prosentin luokkaa. – Sen viestin haluaisin välittää, että tehohoitoon joutuessaan nämä ovat vakavasti sairaita potilaita, ja aina tehohoitokaan ei auta, Karlsson sanoo. Koronatartuntojen leviämisen hillitseminen sekä erityisesti iäkkäiden ja riskiryhmiin kuuluvien suojeleminen on siksi äärimmäisen tärkeää. Tehohoidon aikana potilaan vointia seurataan tarkasti valvontamonitoreilla, ja elimistöä tuetaan ja hoidetaan muun muassa lääkkeillä, hoitolaitteilla, kuten hengityslaitteella, sekä erilaisilla toimenpiteillä ja leikkauksilla. Teho-osastolla hoidettavia sairauksia ovat muun muassa vaikeat infektiot, eri syistä johtuva hengitysvajaus, eri syistä johtuva verenkiertovajaus, elvytyksen jälkihoito, akuutti munuaisten toimintahäiriö, aivoverenvuodot ja aivovammat. Tehohoitoa voidaan tarvita myös joidenkin leikkauksien jälkeisinä ensimmäisinä päivinä, aivoverenkiertohäiriöiden hoidossa, myrkytyksissä ja vaikeiden nestetasapainon häiriöiden hoidossa. Tehovalvontahoidossa olevilla potilailla on yleisimmin yhden elinryhmän lievä toimintahäiriö tai sen uhka, joka kuitenkin vaatii erityistä valvontaa ja hoitoa, toimenpiteitä ja lääkkeitä. Tehohoidon tavoitteena on voittaa aikaa vaikean sairauden tai vamman paranemiseen. Lähde: Tays.fi.