Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Eurovaalikone

Säveltäjä Kari Rydman haaveili vuosia, että pääsisi viimeisen kerran käymään rakastamansa Rapolanharjun huipulla, mutta jalat eivät kestäneet – Sitten avuksi tuli joukko ystäviä ja venäläinen jeeppi

Monella ihmisellä on unelmia ja toiveita. Usein ne jäävät sellaisiksi. Toisilla toiveet täyttyvät kuten säveltäjä Kari Rydmanilla. Hän unelmoi pitkään pääsevänsä vielä kerran käymään Rapolan linnavuorelle. Toive myös toteutui viime lauantaina. Ei Rydman sinne tosin omin jaloin kävellyt. Se olisi ollut lähes mahdotonta. Jalat ja selkä kun vaivaavat liikkumista. Apuun tuli joukko sääksmäkeläisiä. He järjestivät Rydmanille unohtumattoman nousun linnavuorelle. Jäähyväiset olivat hartaat ja koskettavat. Linnavuoren näköalapaikalla järjestettiin lisäksi kuvaannolliset kruunajaiset. Rydman sai kruunun päähänsä ja tuli näin myöhäisen ajan Cuningas de Rapalumiksi. ”Tämä oli jäähyväiskäyntini harjulle. Kymmenkunta vuotta sitten kävin viimeksi siellä.” Vuonna 1340 paavi julisti kirkonkiroukseen Sääksmäen talonpoikia, Cuningas oli yksi heistä. Rydmanin sen sijaan ei tarvitse paavin bullaa pelätä. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Puhutaan Rapolanharjusta ja Rapolan linnavuoresta. Linnavuori-termi on tässä tapauksessa parempi, sillä toki Rapolan kuninkaalla pitää olla linna. Voipaalan kartanon tallipihalla käynnisti Jani Sand avomaastoautonsa Gatz M 69 A:n vuosimallia 1968 lauantaina puolilta päivin. Rydman oli jo noussut etuistuimelle ja vaikutti hieman huolestuneelta. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Kuningas Rydman sai kruununsa Matka ylös linnavuorelle kävi hetkessä. Huipulla kruunattiin uusi kuningas, ihailtiin Rauttunselän maisemia ja matka takaisin alkoi. Se oli Rydmanin jäähyväismatka linnavuorelle, ainakin toistaiseksi. –Näin jälkeen päin täytyy myöntää, että olin vähän hämmästynyt hankkeesta, kun kuulin siitä pari, kolme viikkoa sitten. Oli se mahtava juttu, sanoo Rydman. –Olisin tosin halunnut kiertää harjulla koko rundin. Tämä oli jäähyväiskäyntini harjulle. Kymmenkunta vuotta sitten kävin viimeksi siellä. Kari Rydman on ollut vuosien ajan Mister Rapola. Hän on kouluttanut oppaita, ollut oppaana, tutkinut harjua ja kirjoittanut siitä. Harjulla hän on vetänyt myös koululuokkia ja kertonut heille paikan historiaa. –Olen tutkinut tämän harjun niin, ettei monta neliötä ole tutkimatta. Olin jo 1960-luvulla allekirjoittamassa vetoomusta Rapolan puolesta. Silloin oli kyse kolmostien linjauksesta Rapolan alueelle, muistelee Rydman. Rapolan historia nousee esiin myös Valkeakosken kaupungin julkaisemasta Aikakirja I:tä. Senkin alkuun käynnistäminen tapahtui Rydmanin aloitteesta. Teos sisältää huiman otoksen Rapolan historiasta. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Venäläinen Gatz-jeeppi kulkuneuvoksi Jäähyväishankkeen yksi alkuun panijoista oli Asta Santti. Hanketta alettiin hänen mukaansa suunnitella jo viime keväänä. –Ajatus lähti siitä, kun Kari on kouluttanut Rapola-oppaita. Hän oli monessa tilaisuudessa hartaasti huokaissut, ettei enää pääse omin voimin Rapolanharjulle, sanoo Santti. Hanke käynnistyi monen mutkan kautta. Aluksi suunniteltiin Rydmanin kantamista harjun näköalapaikalle. Se kuitenkin kariutui. Lopulta löytyi ajoneuvo, jolla voitaisiin ajaa harjun päälle. Jani Sandilla oli Venäjältä tuotu Gatz-jeeppi ja Sund innostui hankkeesta heti. –Kysyin, olisiko hän valmis seikkailuun ja hänelle oli heti mielessä, mikä huipulle olisi paras reitti, toteaa Santti. Edit: Korjattu kirjoitusvirhe autonkuljettajan nimestä.