Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Yli kolmannes valkeakoskelaisista yläkoulun tytöistä ei syö kouluruokaa päivittäin – Näistä syistä ruoka ei maistu

Tuoreimman kouluterveyskyselyn mukaan reilu kolmasosa valkeakoskelaisista 14–15-vuotiaista tytöistä ei syö kouluruokaa päivittäin. Ilmiötä pohtiessa tulee mietittyä, että vanhemmat ne verorahoilla ovat kuitenkin maksaneet. Selitys ilmiölle on varmasti jokaisen kohdalla henkilökohtainen. Kolkkoa on, että kouluruokaa pidetään lähes itsestään selvyytenä. On positiivista, että Suomi on kärkilistoilla kouluruoan tarjoamisen suhteen. Nyky-yhteiskunnassa ulkonäköpaineet alkavat nostaa päätään suhtautumisessa syömiseen. Ei uskalleta syödä, ettei lisäkiloja tupsahda. Todellisuudessa ihmisen energiantarve ja opiskeluun keskittyminen pohjautuu yhteen peruspilariin eli terveelliseen ja riittävään ruokavalioon. Tarve ihannoida hoikkuutta tuntuukin olevan tärkeämpää kuin oma hyvinvointi. Saatetaan ajatella, että muutama energiajuoma korvaa lounaan tehokkaammin, vaikka todellisuudessa energiajuomat ovat se sokeripommi, joka lihottaa. En tule itse jättäneeksi kouluruokaa väliin, sillä olen todennut syömättömyyden heikentävän keskittymiskykyäni verensokerin ollessa alhainen. Tuntuu, ettei ajatus kulje eikä opiskelu suju. Muistan kuitenkin istuneeni kymmenvuotiaana koulun ruokasalissa itku kurkussa, kun opettaja kauhoi lautaselleni inhokkiruokaani ja tivasi minua syömään kaiken lautasellani olevan tai tunnille ei olisi menemistä. Tunnille olisi mentävä, mutta pala kurkusta ei vain tahtonut mennä alas. Aloin voimaan pahoin ja jopa oksensin. Sain luvan lähteä kotiin. Opettajakin taisi hieman säikähtää. Syömättömyyteen koulussa vaikuttaa vahvasti myös kaveripiiri ja porukkaan kuuluminen. Ei välttämättä syödä, koska kaveritkaan eivät syö. Tarve tulla hyväksytyksi ja sen tuoma sosiaalinen paine lisää syömättömyyttä. Oppilaita voitaisiin motivoida syömään paremmin muuan muassa jakamalla tietoa ruokailun yhteydestä jaksamiseen. Motivoivaa voisi olla sekin, että järjestettäisiin esimerkiksi lempiruokaviikkoja, joihin oppilaat saisivat itse äänestää suosikkiruokaansa. Naakan yläkoulussa kyseistä viikkoa on järjestetty, ja se on saanut kannatusta. Kirjoittaja on Naakan koulun yhdeksäsluokkalainen, joka tet-harjoittelussa Valkeakosken Sanomissa.