Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Muuttolintuja on jo yllättävän paljon Pirkanmaalla – Valkeakoskella tehtiin ”suuren luokan havainto”

Laulujoutsenia on jo parvissa pelloilla ja vesistöissä. Töyhtöhyyppäparvet kasvavat. Hyypät varailevat pelloilta reviirejä ja soidintavat. Kiurujakin on tullut. Birdlife Pirkanmaan puheenjohtaja Jukka T. Helin vastasi kysymyksiin sähköpostitse. Mitä muuttolintuja Pirkanmaalla on jo havaittu? – Uuttukyyhkyt ja sepelkyyhkyt palaavat aikaisin. Kovin suuria parvia ei vielä ole näkynyt. Uuttukyyhkystä on 17 yksilön havainto Vesilahdelta. Se on Pirkanmaalla harvinainen pesimälaji. Sepelkyyhkyparvetkin ovat olleet tähän asti vain jokusen yksilön muodostamia. Kevään myötä sepelkyyhkyparvet kasvavat usean sadan yksilön parviksi, Jukka T. Helin kirjoittaa. – Merikotkia ja maakotkia on muuttanut helmikuun aikana ja muuttaa edelleen. Samoin piekanoja ja hiirihaukkoja. Tuulihaukkoja on palannut reviireilleen. Kottaraisten määrät lisääntyvät, ja ne alkavat käydä vilkaisemassa pihapiirien pönttöjä. – Pulmusia, jotka kiiruhtavat Pirkanmaan yli Lappia kohti, on jo havaittu muutama yli sadankin linnun parvi. Iso valkoisuutta välkehtivä pulmusparvi peltomaiseman yllä on komea näky. Todellinen suuren luokan havainto oli Valkeakoskella havaittu haarahaukka. Haarahaukka teki samalla Pirkanmaan ja saattoi tehdä koko Suomenkin saapumisennätyksen 25.2.2020. Pirkanmaan alueharvinaisuuskomitean on hyväksyttävä vielä haarahaukkahavainto. Kurkien määrät lisääntyvät. – Laulujoutsenia talvehtikin pieni määrä, ja nyt niitä tapaa jo koko Pirkanmaalla isoja parvia pelloilla ja jäättömillä järvien lahdilla. Esimerkiksi Hämeenkyrön Sarkkilanjärven tuntumasta on ilmoitettu pieneltä alueelta pari päivää sitten lähes 400 laulujoutsenta. – Saapumisennätyksiä on tullut useita. 11.3.2020 saapumisennätyksen ovat rikkoneet tiltaltti, punasotka ja kapustarinta. Tiltaltti havaittiin Nokialla. Aikaisempi saapumisennätys oli 30.3.1999 Valkeakoskelta. Punasotka löydettiin Lempäälästä. Entinen saapumisennätys oli 17.3.2008 Hämeenkyröstä. Ja vielä kapustarinta Valkeakoskelta. Aikaisempi ennätys oli 13.3.2014 myös Valkeakoskelta. Lyhytnokkahanhi havaittiin 9.3. (aikaisempi saapumisennätys 12.3.2015), selkälokki 9.3. (aikaisempi 13.3.2007), metsähanhi 5.3. (aikaisempi 7.3.2014), tundrahanhi 7.3. (aikaisempi 9.3.2014), kurki 8.3. (aikaisempi 10.3.2014), pajusirkku 8.3. (aikaisempi 16.3.1990) ja naurulokki sivusi ennätystään 9.3. Saapumisennätykset hyväksyy lopullisesti Birdlife Pirkanmaan havaintotoimikunta. Jos nyt haluaisi lähteä vaikka hetkeksi ulos linturetkelle, minkä tyyppiset paikat voisivat olla hyviä? – Tällä hetkellä laajat peltoaukeat ja avoimien vesistöjen rannat. Valkeakoskella Linnasten peltoaukea, Akaassa Käyrälän pellot, Urjalassa Uusi-Salmi peltoalueineen, Hämeenkyrössä Sarkkilanjärven ympäristö, Sastamalassa Villilän ja Vaunusuon pellot, Nokialla Taivalkunnan Alasenlahden pellot. Paikkoja löytyy hyvin. Mikä on erityisen varma kevään merkki? –  Tikkojen rummutus ja soidinhuutelu sekä mustarastaan alkava laulu. Tosin tänä talvena näitä on kuultu jo joulukuun puolella säiden vuoksi. Tiaiset alkavat laulaa voimakkaammin ja pikkuvarpuset tsilputtavat kovaa. Lokkeja – etenkin harmaalokkeja – alkaa näkyä taivaalla ja jäiden reunoilla. Nykyään kevään merkki on myös taivaalla ääntelevän muuttavan laulujoutsenparven havaitseminen ja myös muutolta palanneen kurjen ääni reviiriltä aamuvarhain. Löytyykö netistä hyviä paikkoja etsiä lintutietoa? – Birdlife Suomen Tiira-lintutietopalvelu (www. tiira.fi). Sieltä löytyvät lintuhavainnot koko Suomesta ja alueittain. Voi seurata, mitä missäkin on havaittu. Birdlife Pirkanmaalla on Facebook-sivusto kuten monella muulla alueellisella lintuharrastusjärjestöllä. Netistä löytyy myös runsaasti lintujen ääniä, joita voi opetella tunnistamaan. Äänisivuja voi etsiä Google-haulla. Lintuatlas-sivusto on hyvä. Lintukirjoja ja lintujen ääniä voi ladata netistä vaikkapa älykännykkään. Kerro tarkemmin linnuista, jotka löytyvät jo täältä. – Laulujoutsenia on jo suurin parvin pelloilla ja avoimissa vesistöissä. Töyhtöhyyppäparvet kasvavat. Hyypät varailevat pelloilta reviireitä ja soidintavat peltojen päällä naukuen. Kiurujakin on tullut. 15.3. Sastamalassa laskettiin 350 paikallista kiurua. Kiurun laulua voi kuulla jo taivaalta lumettomien peltojen päältä. Laulujoutsenparvesta kannattaa etsitä pienempää ja mustanokkaisempaa pikkujoutsenta, joka on täällä vain muuttomatkalla, mutta ei pesi Suomessa. Pikkujoutsenia on havaittu jo ainakin kolmella paikalla Pirkanmaata (Sastamala, Kangasala, Orivesi). Sitten huomio saattaa kiinnittyä päiväsaikaiseen pöllömäiseen huhuiluun, mutta kysymyksessä on sepelkyyhky. Monet sekoittavat sepelkyyhkyn soidinäänen esimerkiksi huuhkajaan. Sepelkyyhkyt ovat valloittamassa kaupunkeja esimerkiksi Tamperetta. Sepelkyyhkyn ääntelyä voi kuulla aivan Tampereen keskustan tuntumassa. Millainen on linnun tapa elää? Mistä se tulee? Entä koska lähtee taas? – On muuttolintuja – toiset menevät kauas esimerkiksi trooppiseen Afrikkaan asti (kuten lehtokertut) tai lähemmäksi Länsi-Eurooppaan (peipot). Osa talvehtii Suomessa, kuten tiaiset. Sitten on lintuja, jotka siirtyilevät pääasiassa ravinnon perässä kuten urpiaiset, käpylinnut ja vihervarpuset. – Lämpimät talvet ja keväät vaikuttavat lintujen käyttäytymiseen. Muuttolintuja alkaa palata aiemmin. Ne pesivät aiemmin. Uusia lajeja voi levittäytyä Suomeen ja pohjoiset perinteiset suomalaiset lajit kärsivät, kuten kanalinnut ja kuukkeli. – Linnut voi tietenkin tunnistaa höyhenpuvusta ja laulusta sekä muista äänistä. Tunnistaminen varsinkin toistensa näköisten lajien kesken voi olla haastavaa, vaatii paneutumista ja vuosikymmentenkin kokemusta. – Muuttolinnut lähtevät pesinnän jälkeen pois. Ensimmäiset muuttavat linnut ovat kahlaajia, ja tämä tapahtuu jo varhaisimmillaan toukokuun lopusta alkaen. Tällöin ensimmäiset kuovit ja valkoviklot ovat jo muutolla. Ne kohtaavat muuttomatkallaan vielä tänne Suomeen tulevia myöhäisiä muuttolintuja kuten yölaulajia, kuhankeittäjiä ja lapinuunilintuja. Onko lintukevät edellä vai myöhässä? – Edellä on talven säiden vuoksi. Näkyy noista saapumisennätyksistäkin. Jos nykyinen säätila jatkuu tulevinakin vuosina, muuttolintujen paluu vain aikaistuu. Hanhia on jo nyt yllättävän paljon Pirkanmaalla. Lounaisosissa maakuntaa voi havaita parin sadan metsähanhen parvia. Hanhet saapuvat nykyään aikaisin verrattuna menneisiin aikoihin. Tämä johtuu lämpimästä säästä. Hanhia on myös enemmän kuin aiemmin, koska hanhien muuttoreitit ovat muuttuneet. Mikä lintu on eniten ilahduttanut tänä keväänä? – Kyllä ne ovat olleet Tampereella pitkään ja hyvin havainnoitavissa olleet kirjosiipikäpylinnut. Tällaiset paikalliset kirjosiipikäpylinnut eivät ole jokavuotista herkkua Pirkanmaalla. Pirkanmaalta tunnetaan lisäksi vain yksi varmistettu pesintähavainto kautta aikain. Kirjosiipikäpylinnut pesivät pääasiassa Metsä-Lapissa ja Kuusamossa itärajan tuntumassa ja sitten Venäjän puolella. Koskikeskuksen tuntumassa oli vielä jokin aika sitten tietojen mukaan yksi kirjosiipikäpylintu koristeomenapuissa. Mitä itse ihailit viimeksi? – Viimeksi taisin ihailla pikku-uikkua, joka edelleenkin viihtyy Tampereen keskustan tuntumassa. Nyt vain Viinikanlahden itäpäässä.