Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Ammattiliitot riistivät hallitukselta lakisääteisen päätösvallan saada Suomen teollisuus kilpailukykyiseksi, kirjoittaa Matti Ahonen mielipiteessään

Valkeakosken Sanomissa 31.8.2020 sivulla 3 M. Laatikainen kysyy ketä pitää sormella osoittaa. Kaipolan tehtaiden sulkeminen juontaa jo edellisen hallituksen aikaan. Edellisessä hallituksessa oli pääministeri Juha Sipillä (kesk), ulkoministeri Timo Soini (sin), valtionvarainministeri Petteri Orpo (kok), työministeri Jari Lindström (sin) sekä muitakin keskeisiä ministereitä kokoomuksesta, keskustapuolueesta ja Sininen Tulevaisuus -puolueesta. Hallitus alkoi ajamaan Suomen kilpailukykyä kaikin mahdollisin keinoin. Tästä suuttuivat heti eri ammattiliitot ja laittoivat lakkouhan. Jollei luovuta työväestöön kohdistuvista työaikaan tulevista muutoksista, kuten palkattomasta työajasta, aloitamme lakon. Kun hallitus Juha Sipilän johdolla päätti, niin työministeri Jari Lindström joutui pahaan välikäteen ammattiliittojen sekä hallituksen kesken. Ammattiliitot lukuun ottamatta Paperiliittoa julistivat lakon ja painostivat hallituksen myönnytyksiin. Tässä vaiheessa pääministeri Juha Sipilä meni lentokoneeseen ja lensi kohti Naantalia jättämään Tasavallan Presidentille hallituksen eroanomuksen. Saatuaan tiedon, että kikytunteja voidaan sittenkin ottaa mukaan työsopimuksiin, Sipilä käänsi lentokoneen takaisin kohti Helsinkiä. Nyt alkoi koko median parjaus työministeri Jari Lindströmiä vastaan ja Sininen Tulevaisuus julistettiin ”kuolevaksi puolueeksi”. Kokoomus sekä keskustapuolue eivät puolustaneet työministeriä millään tavoin, vaan jättivät Jari Lindströmin yksin saamaan syyt niskaansa kilpailukykysopimuksesta (kiky). Tässä vaiheessa alkoi Jussi Halla-aho (ps) kovan kampanjan Sininen Tulevaisuus -puoluetta vastaan hokien julkisuudessa ”kuoleva puolue, loikkarit” sekä monia muitakin mainesanoja tuoden mukaan aina maahanmuuton. Näitä iskulauseita kuului niin uutisista kuin sai lukea lehdistä suurin otsikoin. Tämä sai perussuomalaiset nousemaan gallupeissa suuriman puolueen asemaan. Suurimman puolueen asema on alkanut murentua, kun on huomattu, ettei yhdellä asialla pitkälle potkita. Ammattiliitot yksi kerrallaan saivat poistettua työehtosopimuksista kilpailukykytunnit, viimeisimpänä Paperiliitto. Paperiliitto-lehdessä oli kissankokoisin kirjaimin: kilpailukykytunnit on poistettu Paperiliiton työehdoista. Tämä viimeinen korsi katkaisi kamelin selän. UPM:n paperitehtaan toimitusjohtaja Jussi Pesonen ilmoitti julkisuudessa sulkevansa Kaipolan paperitehtaan sekä vähentävänsä työvoimaa muistakin tehtaista, mukaan lukien Valkeakosken Tervasaaren tehdas. Ammattiliitot eivät alkaneet etsiä sopivia tapoja, millä olisi voitu saada Suomen kilpailukyky sovittua sille tasolle, että teollisuus olisi Suomessa kannattavaa, vaan aloittivat lakkoilun Suomen hallitusta vastaan. Paperiliitto ei lähtenyt kapinointiin mukaan. Näin ammattiliitot riistivät hallitukselta lakisääteisen päätösvallan saada Suomen teollisuus kilpailukykyiseksi. Kuinka kilpailukyky olisi nyt, jos asiat olisi hoidettu oikein? Matti Ahonen Siniset