Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Harva ylioppilas tietää, mitä laulaa painaessaan ylioppilaslakin päähänsä – Gaudeamus igitur on alun perin keskiaikainen juomalaulu

Harmittaa ylioppilaiden puolesta. He eivät pääse painamaan yhdessä valkolakkeja päähänsä ja laulamaan Gaudeamus igituria, koska tiedätte-kyllä-mikä peruutti ylioppilasjuhlat. Perinteikäs laulu on hyvin kiinni korona-ajassa. Gaudeamus igitur, kaikki riemuitkaamme, ovat vain avaussanat. Laulun varsinainen nimi on De Brevitate Vitae, elämän lyhyydestä. Itselläni ei ollut aikanaan aavistuskaan, että epävireisesti esittämämme latinankielinen ”virsi” on keskiaikainen juomalaulu. Kymmenestä säkeistöistä vanhimmat ovat 1200-luvulta. Valtaosa on 1700-luvun lopun Saksasta ja kolme viimeistä 1800-luvun Yhdysvaltain itärannikon yliopistoista. Hj. Nortamon suomennos (1933) on jäänyt täysin tuntemattomaksi. Kun latinan kirjoittajatkin lasketaan kymmenissä, valkolakeista harva tietää, mitä laulaa. Säkeistöt kaksi ja kolme Jussi Junnin uudesta käännöksestä (2014): ”Minne lienee kulkeneet ennen meitä eläneet? Ylös käykää taivaisiin, alas menkää helvettiin, jos te heidät nähdä haluatte. Elon aika lyhyt on, äkisti se lopahtaa. Kuolo saapuu sukkelaan, meidät kaappaa karmeaan, siltä säästyä ei kukaan voi.” Sukupolvesta toiseen periytynyt juomalaulu kehottaa tarttumaan hetkeen. Siinä on se ydin. Näitä hirtehishumoristisia säkeistöjä ei lauleta suomalaisissa yo-juhlissa, vaikka The Gaudie, niin kuin britit laulua kutsuvat, on niissä terävimmillään. Meillä lauletaan vain riemuun kannustava ensimmäinen säkeistö ja yliopistoa ylistävä neljäs. Sukupolvesta toiseen periytynyt juomalaulu kehottaa tarttumaan hetkeen. Siinä on se ydin. Väliaikaista kaikki on vaan. YOLO (vanhempi väki on hyvä ja googlaa, mitä lyhenne tarkoittaa). Siihen astisen elämänsä merkittävimmän kynnyksen yli astuttuaan uudet ylioppilaat laulavat, ettei elämässä tärkeintä ole sen mitta eivätkä meriitit vaan se, että kukin elää mittaamattomat päivänsä riemuiten, itseään kehittäen, yhteisöään palvellen ja ystävistään kiitollisena. Aurinko paistaa uudessa rantapuistossa. Kahvilat ja ravintolat aukeavat. Ikäihmiset vapautuvat pitkästä kotiarestista. Meidän kaikkien pitäisi kajauttaa Gaudeamus sen merkiksi, ettei yksi kulkutauti lannista meitä nyt eikä koskaan. Marko Erola Kirjoittaja on viestintäpäällikkö ja kirjailija.