Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Näin Esko Korkeakoski lukee lautakunnan viestiä: ”Merkittävät talouden tasapainottamistoimet ovat välttämättömiä kaikessa kaupungin toiminnassa”

MIELIPIDE. Reijo Heinonen tarkasteli Valkeakosken Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan muun muassa kaupunkimme velkakuormaa. Hän ei silloin tiennyt tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen 2019 sisältöä. Hän tiesi sen valtuustossa 16.6. todeten, että sen laatimisessa oli ollut mukana kunnon asiantuntemusta. Kaupunginvaltuusto merkitsi arviointikertomuksen tiedokseen. Se koski kaupungin talouden ja hallinnon tarkastuksen ja arvioinnin tuloksia vuodelta 2019. Ei siis mitätön asia – päinvastoin! Valtuusto pyysi nyt kaupunginhallitukselta 31.10. mennessä lausuntoa siitä, mihin toimenpiteisiin kertomus antaa aihetta. Vasta se on koko prosessin päätulos. Niiltä osin, kun tavoitteiden toteutumisessa oli huomauttamista ja syyt niihin selvillä, toimenpideohjelmaa ei ole vaikea laatia. Tosin kertomus olisi ansainnut jo valtuustossa 16.6. laajempaa kuin myös kriittistä tulostiedon tarkastelua. ”Mitä epämääräisemmin tavoitteet on asetettu, sitä hankalampaa niitä on käyttää toiminnan ohjauksessa ja tulosten arvioinnissa” Tarkastuslautakunta on osin hallinnosta riippumaton. Sen puheenjohtaja Pentti Hupanen (sd.) ja varapuheenjohtaja Heikki Tyvi (kok.) ovat valtuutettuja – kuten kyseessä olevien puheenjohtajien pitää ollakin kuntalain mukaan. On iso etu, jos asioissa ollaan sisällä. Kuntalain (410/2015, 121 §) mukaan lautakunnan on arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet toteutuneet. Sitä ei edellytetä, kuinka hyvin tavoitteet ovat toteutuneet. Se olisikin useimmille kunnille liki kohtuuton vaatimus. Olisi lepsua todeta, että tavoitteet joko toteutuivat tai eivät toteutuneet. Vasta tietoperustaiset perustelut vakuuttavat. Valtionhallinnossa tuloksellisuuteen liitetään tietoa tehokkuudesta, vaikuttavuudesta ja taloudellisuudesta. Ne ovat yhteydessä toisiinsa. Olisi tärkeää tietää niistä kaikista, koska se tietokokonaisuus muodostaa tulosohjauksen ja toiminnan kehittämisen perustan. Arviointia varten tarkastuslautakunta oli kerännyt paljon tietoa havainnollistaen sitä eri tavoin. Yhtä havaintoa korostaisin tässä eli mitä epämääräisemmin tavoitteet on asetettu, sitä hankalampaa niitä on käyttää toiminnan ohjauksessa ja tulosten arvioinnissa. Tulosta on mahdoton mitata, jos ei osata sanoa selvästi, mitä on haluttu. ”Hyvä arviointi nostaa strategian merkitystä – huonoimmillaan vesittää sitä” Kaupunkistrategia ja sen toteutuminen kiinnostavat niitä, joille Valkeakosken menestys on tärkeää. Hyvä arviointi nostaa strategian merkitystä – huonoimmillaan vesittää sitä. Nostan esiin tulosesimerkkejä, vaikka kertomus löytyy netistäkin. Lievästi myönteinen kirjaus oli se, että oli jo keskusteltu oppilaitoksia koskien oppilaiden joustavasta sisäänotosta. Myönteinen havainto oli digitaalisuuden suotuisa kehitys. Vahvasti myönteinen tieto oli, että kaupunkiin muutti tai toimipisteen perusti 2019 aikana yhdeksän uutta yritystä. Iloitsemme näistä. Huolestuttavista asioista mainittakoon asukasluvun lasku, huostaanottojen kasvu, tukea tarvitsevien lasten ja nuorten määrän lisääntyminen sekä sairauspoissaolojen runsaus. Työllisyys meillä oli (on) heikompi kuin Pirkanmaalla ja maassa keskimäärin. Talouden kehitys meillä on ollut epäsuotuisaa jo pidempään. Esimerkiksi lainakanta oli vuoden 2019 lopussa kasvanut 3 577 euroon per asukas ja konsernissa 5 913 euroon per asukas. Valtavat investoinnit ja korjausvelka odottavat rahoittamista. Merkittävät talouden tasapainottamistoimet ovat välttämättömiä kaikessa kaupungin toiminnassa, oli ehkä tarkastuslautakunnan pääviesti. Tällaisiin asioihin pureutuessaan kaupunginvaltuusto toimisi valtaoikeuksiensa keskiössä. Esko Korkeakoski kaupunginvaltuuston varavaltuutettu (kok.)