Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

”Huulipunamultahallitusta emme edes unessa nähneet – Olemme sukupolvea, mikä näki pomojen olevan miehiä”

Ennen miehet olivat miehiä, eivät kuohittuja eunukkeja. Siitä huolimatta useimpien miespoliitikkojen kovan ja karun kuoren alla sykki rehti ja lämmin sydän. Kun kaupunginjohtaja Kaino Dahl joutui sairaalaan, sai hän sinne sähkeen, missä seisoi komeasti: Pikaista paranemista äänin 5–4, poissa 2, toivoo kaupunginhallitus. Huulipunamultahallitusta emme edes unessa nähneet. Olemme sukupolvea, mikä näki ja koki pomojen olevan miehiä. Olipa sitten kyseessä minkälainen päättäjä tahansa, niin pallilla hikosivat pallit. Presidentit olivat Kekkosia. Ministerit, lääkärit, tuomarit ja juomarit, kaikki tyynni, käyttivät henkseleitä. Perheen päänä päsmäröi usein tunne-elämältään jähmettynyt sodan särkemä mies, jonka kasvatus tähtäsi siihen, ettei vaan poikalapsi näytä tunteitaan. Pilkkaisivat likkapojaksi. Onneksi äidit, nuo toivossa väkevät, tekivät ihmeitä. Meillä äiti sanoi tutustuttuaan miniäänsä, että "paremman sain, ko annoin". Urheilussa isät painostivat pojat lajiin, missä muistelivat itse olleensa lahjakkaita. Olin Keimolla pontikkaa keittämässä, kun Jari-poika saapui kotiin. Isä Kalle huusi, että monesko olit hiihtokilpailuissa? – Kuudes! – Montako osanottajaa? – Neljä! – Miten se on mahdollista? Jari käsiään levittäen: – Kun ei kulje, niin ei kulje! Kotvan kuluttua Kalle oli juuri kehua retostellut pojan onneksi perineen hänen järkensä, kun joku koulukaveri tuli kylään. Jari kehui kaverin olevan luokan priimus, keskiarvo reilusti yli ysin. Kalle kajautti, että mitä sinä kaveria kehut, tuo itse semmoisia todistuksia. – Ei kuule irtoa näillä geeneillä! Miehet ajattelevat loogisemmin kuin naiset, väittävät miehet, loogisesti. Todisteina käytämme suuria keksintöjä tehneitä neroja ja tiedemiehiä. Naiset yrittävät kumota teorian, koska he ovat kautta aikain joutuneet raatamaan alinomaa töissä, heillä ei ole koskaan ollut aikaa istuskella jonkun omenapuun alla. Metsästäjä todisti toista. Tuli hätäpuhelu, missä kova ja hätäinen miesääni kailotti, että kaveri putosi jyrkänteeltä ja nyt se makaa elottomana maassa. – Rauhoittukaa hyvä mies, rauhoittukaa! Varmistukaa nyt ensin siitä, onko toverinne kuollut! Hetken hiljaisuus, laukaus ja huuto: – No, entäs sitten? Kirjoittaja alias Pötkö yrittää vältellä turhaa totisuutta