Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live Verotiedot

Valkeakoskella nähdään klassikkokomedia, jossa pohditaan ikiaikaisia kysymyksiä rakkaudesta ja parisuhteesta

Suomalaisen näytelmäkirjallisuuden kolme ikivihreää nimeä ovat Minna Canth , Maria Jotuni ja Hella Wuolijoki . Heidän näytelmiään esitetään teattereissa jatkuvasti. Valkeakosken kaupunginteatterissa saa ensi-iltansa Maria Jotunin Miehen kylkiluu . Sen voittokulku alkoi heti kantaesityksensä jälkeen vuonna 1914. Suomen Kansallisteatterissa se pyöri yhtäjaksoisesti 1930-luvulle saakka. Ohjaaja Sanna Majanlahti tuo nyt oman tulkintansa klassikkonäytelmästä Jotunin syntymän 140-vuotisjuhlan kunniaksi. – Ihan sattumalta se osui Jotunin juhlavuoteen. Tällä hetkellä mikään muu teatteri ei esitä Jotunin näytelmiä, toteaa Majanlahti. Valkeakoskella ollaan siis ajan hermolla. Jotunin näytelmät ovat ikiaikaisia. Niiden teemat eivät vanhene. Siitä tuntee klassikon. – Olen sovittanut näytelmän alkuperäistekstiä vähän lyhentäen. Miehen kylkiluuta en ole aikaisemmin ohjannut. Parisuhteesta komedian keinoin Majanlahden mukaan Miehen kylkiluu on selkeä komedia. Farssin aineksiakaan siitä ei puutu. Ja ihmisen parisuhdeongelmien käsittely on myös aina ajankohtaista. – Vaikka näytelmässä asioita käsitellään huumorin kautta, siitä löytyy asiaakin, kuten rakkaudenkaipuuta ja miehen ja naisen suhteita sekä pohdintaa siitä, miten parisuhteen saa säilytettyä elävänä, selvittää Majanlahti. – Jotuni on hyvin älykäs kirjailija ja hyvin moderni. Näytelmä on kirjoitettu vuonna 1914, ja Jotuni käsittelee asioita oman aikansa näkökulmasta. Vaikka näytelmä on kirjoitettu juuri ennen ensimmäisen maailmansodan alkamista, se on Jotunin aurinkoisin komedia. Näytelmän kirjoittamisaikaan maailma oli erilainen. Ihminen ei tosin ole miksikään vuosikymmenten aikana muuttunut. Samat ongelmat vaivaavat, vaikka eri aikakautena. – Sijoitin näytelmän 1950-luvulle. Epookki näkyy erityisesti puvustuksessa. Tapahtumapaikkana on pikkukaupunki, vähän Valkeakosken kaltainen. Musiikki tulee nauhalta ja se kuvaa henkilöiden sielun ja tunteiden maisemaa. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Jotuni oli oman aikansa feministi kuten muutkin sen ajan näytelmäkirjailijat. Hän oli tahtonainen aikana, jolloin naisen rooli yhteiskunnassa oli miehelle alisteinen. – Esimerkiksi Jotunin novelleja pidettiin sen ajan kritiikeissä jopa siveettöminä. Rakkaus on ollut aikanaan synonyymi rahalle. Itsenäinen nainen oli vielä 1900-luvun alussa kauhistus. Raadollisin kuvaus miehen ja naisen valtasuhteesta on edelleen Minna Canthin Työmiehen vaimo . Jotunin roolihenkilöt haluavat rakastaa ja tulla rakastetuiksi. He eivät kuitenkaan halua sitoutua rakkauteen, vaan säilyttää yksilöllisen vapautensa. Sen problematiikkaa pohdiskelee näytelmässä esimerkiksi apteekkari. Miehen ja naisen suhteet, vapaus ja vastuu saavat lisäksi vielä mustasukkaisuuden, josta koituu vain tuskaa. Roolihenkilöiden tarpeet ovat myös tämän päivän ihmisten ominaisuuksia. – Näytelmässä on herkullisia ihmishahmoja. Se on yksi syy, miksi sitä esitetään jatkuvasti, arvelee Majanlahti. Miehen kylkiluu ensi-illassa Valkeakosken kaupunginteatterissa lauantaina 15. helmikuuta.