Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

10 oiretta, jotka kertovat piilevästä masennuksesta - jos sinulla on näistä 4, etsi apua heti

Joka viidennellä suomalaisella on joskus diagnosoitu masennus. Joka toinen meistä on joskus tuntenut itsensä masentuneeksi. Näin kertoo Suomalaisten käsityksiä masennuksesta -kyselytutkimus. Masentuminen osana normaalia tunne-elämää ja masennus mielenterveyden häiriönä on eri asia. – Jollain tavalla jopa jokainen meistä on joskus masentunut, laajentaa Tampereen yliopiston sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola . Masennuksen tunne kuuluu normaaliin tunnevalikoimaan ja normaaliin elämään. Pettymysten tullen ja suurten menetysten vuoksi ihminen voi olla hetken hyvinkin masentunut. Masentuneisuus taas on pitkään jatkunut olotila, joka voi olla mielialahäiriön oire. Erityisesti naisilla ja nuorilla Masennus mielenterveyden häiriönä koskee erityisen paljon nuoria. Mielenterveyden häiriöt ovat vahvasti yhteydessä nuorten syrjäytymiseen. – Edelleenkään osa masentuneista ei osaa etsiä apua, professori Pirkola sanoo. Masennuksen taustalta löytyy biologisia, psykologisia ja sosiaalisia tekijöitä. Ihmisen perimänä saatu persoonallisuus tai temperamentti voivat altistaa masennukselle. Esimerkiksi häilyvyys tai toisaalta kova itsekritiikki ja vaativuus voivat altistaa masennukselle. Jostain syystä depressio on kaksi kertaa yleisempää naisilla kuin miehillä. Syitä tähän on etsitty hormonaaliselta tasolta ja esimerkiksi sukupuolten erilaisesta herkkyydestä ympäristötekijöille. Pirkolan mukaan esimerkiksi roolistressi ja elämäntapahtumat voivat altistaa erityisesti naista masennukseen sairastumiseen. Rikas ei pelkää masennusta Kyselytutkimuksen mukaan hyvätuloiset eivät ajattele olevansa niin suuressa masennusvaarassa kuin pienituloiset. Aiempien tutkimuksien mukaan hyvinvoinnin kasvuun masennus ei näytä kuitenkaan liittyvän suoraan. Joka päivä kahdeksan alle 30-vuotiasta suomalaisnuorta jää työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveydellisistä syistä. Kaiken kaikkiaan joka toinen työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperusteisia. Stressaavaksi koettu työ on merkittävä depressiotyökyvyttömyyden riskitekijä. Nykyisessä työelämässä näyttää muhivan depressiolle altistavia tekijöitä, vaikka työn tekeminen sinänsä on hyväksi sekä ihmisen fyysiselle että psyykkiselle voinnille. Työelämän depressiomiinat – Työ voi olla jopa terapeuttista ja parantaa työttömyyden haittoja, Pirkola sanoo. – Työn luonne ja työelämänmuutokset voivat kuitenkin myös uhata hyvinvointiamme ja lisätä depression riskiä. Oleellista on depression ja työn välisen suhteen kannalta on se, millaista työ on. – Työn on oltava ihmiselle turvallista ja hänelle soveltuvaa, Pirkola sanoo. Työ voi altistaa depressiolle, jos työssä on liian suuret vaatimukset tai jos ihminen ei saa vaikuttaa itse omaan työhönsä. Myös vähäinen sosiaalinen tuki työssä, työpaikkakiusaaminen, kokemus epäoikeudenmukaisesta kohtelusta, huono ilmapiiri ja pitkät työpäivät lisäävät masennusriskiä. Hyvällä työyhteisöllä voi olla merkittävä masennusta ehkäisevä vaikutus. Depression oireet Depressiosta puhutaan, kun henkilöllä on seuraavasta listasta vähintään neljä oiretta yhtäjaksoisesti kahden viikon ajan, ja yksi näistä oireista on jokin kolmesta ensimmäisestä. 1. Masentunut mieliala 2. Mielihyvän menetys 3. Uupumus 4. Itseluottamuksen tai itsearvostuksen puute 5. Kohtuuton itsekritiikki tai perusteeton syyllisyydentunne 6. Toistuvat kuolemaan tai itsetuhoon liittyvät ajatukset tai itsetuhoinen käytös 7. Päättämättömyyden tai keskittymiskyvyttömyyden tunne 8. Psykomotorinen hidastuminen tai kiihtyneisyys 9. Unihäiriö 10. Ruokahalun tai painon muutos Jos tunnet tarvitsevasi apua masennuksessa tai muissa mielenterveyden ongelmissa, apua antavia tahoja löytyy täältä .