Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Tarja Toikka, 75, lenkkeilee roskapussin ja -poimurin kanssa Valkeakoskella: ”Hulluksi voivat luulla, mutta ihan sama on, mitä kukin ajattelee”

Pysäköintipaikan laidan metsikön alkukesän vehreys huumaa, mutta Tarja Toikka , 75, silmittelee tarkasti maata. Tuossa lojuu tyhjä tupakka-aski, tuossa limsatölkin kansi, tuolla muovinen haarukka. Toikka tuikkaa roskapoimurin kohti ”saalista”. Maassa lojuneet roskat sujahtavat yksi kerrallaan muovikassiin, joka tällä kertaa sekin löytyi jäähalli Wareenan pysäköintipaikan laidalta. Vapaaehtoista ympäristön siistimistä Valkeakoskella tekevä Toikka on eläkkeellä oleva 4H-järjestön entinen toimihenkilö. 1990-luvulla 4H:ssa siivottiin Sääksmäen rantoja koululaisten kanssa. Nykyinen roskienkeruuharrastus on hänen yksityinen ”kampanjansa”, vaikka onkin laajaa. Roskapussit kulkevat pienessä selkärepussa. – Olen nyt kerännyt 35 pikkupussillista. Säterin suoralla tuli roskaa kaksi isoa säkillistä risukasojen luona. Oli styroksin palasia ja perusroinaa. Raahasin autonrengasta ja pyöränraatoa. On siellä syvällä iso mattokin. Toikka on tottunut fyysiseen työhön jo lapsesta, sillä koti oli maalla ja töitä riitti. Romuaittoja ja pihaa hän siivosi jo pikkutyttönä. Roska-astioita lisää? Tarja Toikan mukaan monista Valkeakosken suosituista kokoontumispaikoista puuttuu roska-astioita. Niitä hän toivoo myös Wareenan pysäköintipaikan laitaan. Jos roskiksia olisi lähellä, ehkä grilliruuan styroksikääreetkin päätyisivät niihin eikä maastoon. Siellä törkyä levittävät tuuli ja varikset. Tarja Toikka huomauttaa, että turha on syyttää nuoria kaikesta. – Tuossa oli levyroskaa, jonka varmasti oli tuonut aikuinen ihminen autolla. Raahasin sitä säkeittäin tuonne asti roskalavalle, Toikka viittoo palloiluhallin työmaata kohti. Viime kesänäkin hän siisti samaa aluetta. – Tältä alueelta olen vienyt roskapussit roska-astiaan Wareenan taakse. Toikka tekee joka tapauksessa mielellään lenkkejä. Hän on edelleen terve ja jaksaa ulkoilla pari, kolmekin tuntia. – Samalla sitten näitä kerään. On vain käynyt niin, että vaikka lähtisin vain lenkille eikä mukana olisi käsineitäkään, silti näen roskia aina vaan! Valtaosa ihmisistä menee ohitse vilkaisemattakaan kanssaihmistä, joka poimii maasta roskaa yhteiseksi viihtyvyydeksi. – Kolme miestä ja yksi nainen ovat kiittäneet ihan näinä aikoina. Yksi mies sanoi, että ’ehkä minäkin voisin ottaa roskapussin mukaan seuraavalla kerralla!’ Kerääminen ei ole noloa, mutta roskaaminen on sopimatonta Toikka tietää, että joistain roskien kerääminen tuntuu nololta. Hän ei kuitenkaan aio pukeutua ja varustautua niin, ettei häntä tunnistettaisi. – Hulluksi voivat luulla, mutta ihan sama on, mitä kukin ajattelee. Kun kerran roskia näkyy, minä niitä kerään. Tarja Toikka sanoo, että huutamalla ja räyhäämällä ei saa kuin vihamiehiä. – Kunpa ihmiset muistaisivat, että ei ole sopivaa heitellä roskia. Myös sotkuisia hyötyjätepisteitä Tarja Toikka on siistinyt niin Rauhalassa kuin Sassissakin. – Kerran oli Sassiin jätetty pahvilaatikoita. Päällä niissä oli lehtiä, alla sekajätettä. Kun sekajäteastiaa ei siellä ole, otin ne autoon ja toimitin sekajätteenkeräykseen.