Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Vanha valokuva Tehtaan kentältä herätti koskilaisten muistot: ”Sitten kävi niin, että Paavo ei enää missään vaiheessa palannutkaan kotiin”

Otoksessa on Hakan jalkapallojoukkue vuodelta 1935 ja ryhmä kuvattuna Tehtaan kentällä. – Perjantain lehdessä ollut jalkapallojoukkueen kuva on sama kuin Hannu Mäkelän kirjassa Pallo pyörii jo Valkeakoskellakin (2004). Kuva on Onni Kitusuon arkistosta. Hän oli joukkueen kapteeni vuonna 1936, raportoivat Leila ja Pertti Hiissa . Valkeakosken Sanomien entinen päätoimittaja Hannu Mäkelä vahvistaa joukkueen kokoonpanon. ”Erityisesti ilahduin siitä, että kuvassa hymyili oma isäni.” Toimitukseen otti yhteyttä myös Sirkka-Liisa Isotalo . – Sydämessäni läikähti lämpimästi, kun eteeni avautui kesäisen valovoimainen kuva nuorista jalkapallon pelaajista. – Erityisesti ilahduin siitä, että kuvassa hymyili oma isäni Olavi Hakala niin urheilullisena ja iloisena. Seuraava tunne olikin haikeus. Ei tiennyt isäni silloin, että vain viisi vuotta oli hänellä elämää jäljellä, ja että se päättyisi 5.9.1941 panssarivaununsa saatua täysosuman Tuuloksen Kotsilan kylässä, Isotalo kertoo. Armas Olavi Hakala (kutsumanimi Olavi) oli syntynyt 21.6.1912. – Hänen työpaikkansa oli Tervasaaressa. Mitä sitten jalkapalloharrastukseen tulee, niin äitini kertoman mukaan isäni pelasi aluksi sekä Jyryn että Koskenpoikien joukkueissa ja joinakin vuosina 30-luvulla myös Hakassa. Tämän yllättäen vahvisti 80-luvulla silloinen naapurimme Eero "Pimpa" Pauni . Hän kertoi pikkupoikana katselleensa ihaillen isäni pelaamista, Sirkka-Liisa Isotalo kertoo. Vanhassa jalkapallojoukkueessa on tuttuja myös Anja Lundanille . – Kun aukaisin aamulla lehden, tunsin maalivahdin heti, ennen kuin aloin tekstiä lukemaan. Siinä on Paavo Mikaeli Lundan , minun setäni ja isäni veli. "Vielä 2000-luvulla vanhat koskilaiset muistelivat, että Paavo Lundan oli ilmiömäinen maalivahti. Paavon äiti kertoi aina, miten Paavo oli pikkupojasta lähtien pelaamassa ja se tiesi aina kuraista pyykkiä." Paavo Mikaeli Lundan syntyi 27.9.1917 Sääksmäellä ja kaatui 7.8.1944. – Vielä 2000-luvulla vanhat koskilaiset muistelivat, että Paavo Lundan oli ilmiömäinen maalivahti. Paavon äiti kertoi aina, miten Paavo oli pikkupojasta lähtien pelaamassa ja se tiesi aina kuraista pyykkiä. Siihen aikaanhan ei ollut mitään pesukoneita, ja vesi piti kantaa kaivosta, Lundan kertoo. Hänen mukaansa Paavo Lundan pelasi Koskenpojissa ja Hakassa. – Paavo oli jossakin vaiheessa Yhtyneillä töissä silloin tietenkin Hakan joukkueessa. Lundan lisää, että Paavo on kirjattuna myös kirjan kansiin. – Seppo Satamo on tehnyt valkeakoskelaisista ja sääksmäkeläisistä sodassa kaatuneista kirjan, josta löytyy myös Paavo Lundanin elämäntarina. ”Juuri nyt olenkin viemässä kynttilöitä myös hänen haudalleen.” Anja Lundan muistaa Paavo Lundanin omasta lapsuudestaan. – Hän oli sisarussarjan pisin, rohkea, hyvin vilkas ja leikkisä silloinkin, kun hän tuli rintamalta lomalle. Juuri nyt olenkin viemässä kynttilöitä myös hänen haudalleen, joka on hyvin lähellä sankarihautoja, Anja Lundan kertoi viime viikonloppuna. Paavo Lundan kuoli sodan loppuvaiheessa perheettömänä. – Kun Paavo kuoli elokuussa 1944, hän oli kihloissa. Hän oli saanut juhannuksena ylimääräistä vapaata, ja kaikki hääjärjestelyt olivat sovittuna, mutta se vapaa peruutettiin taisteluiden takia. Sitten kävi niin, että Paavo ei enää missään vaiheessa palannutkaan kotiin.