Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

”Ideaalitilanteessa ihmiset voisivat identifioitua yhtä aikaa kaupunkilaisiksi ja maalaisiksi” – Matti Koiranen kirjoittaa mielipiteessään Sääksmäen-Valkeakosken elinvoimasta

MIELIPIDE. Maaseutu on ihmisten yhteisö, jossa asukkaat elävät lähellä luontoa ja aktiivisesti toimien. Eläminen on monimuotoista, asuminen perustuu haja-, kylä- tai pikkukaupunkiasumiseen. Esimerkiksi maaseudun kehittämisyhdistys Pirkan Helmi ry pitää koko Etelä-Pirkanmaan aluetta maaseutuna. Niinpä myös Akaan ja Valkeakosken ”pikkukaupungit” ovat sille maaseutua. Elinvoimaisella seudulla maaseutu ja kaupungit ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Euroopassa, Suomessa ja kotiseudullamme on tarve kehittää sellaista maaseutu- ja elinkeinopolitiikkaa, jossa vuorovaikutus luo hallittua kasvua ja hyvinvointia kummallekin osapuolelle. Aluepolitiikassa tarvitaan elinvoiman saavuttamiseksi maaseutu- ja kaupunkipolitiikkaa, mutta myös niitä yhdistävää vuorovaikutuspolitiikkaa. Suppeahko maaseudun aluepoliittinen näkemys on näyttäytynyt ennen kaikkea alkutuotantoelinkeinoissa (maa, metsä, muut luonnonvarat), kylätoiminnassa, yhdistystoiminnassa ja tietenkin paljon myös maaseudun EU-ohjelmien kautta. Harvemmin sitä vastoin muistetaan, että laajemmin tarkasteltuna maaseudun elinvoimaan vaikuttavat lisäksi koulutus, kulttuuri, liikenne ja viestintä, yhdyskuntasuunnittelu ja ympäristöasiat (mukaan luettuna kaavoitus ja rakennuslupakysymykset), verotus ja sote-asiat. Myös elinkeino- ja energiapoliittinen ohjaus heijastuu maaseutuun (esimerkkeinä tuulienergiapuistojen tai vaikkapa kaivannaisteollisuuden sijaintipäätökset ja lupamenettelyt). Pyrkimys harvemmin asutun maaseudun ja tiheämmin asutun ja kaupunkimaisemman taajaman väliseen yhteistyöhön tarkoittaa Sääksmäen-Valkeakosken elinvoiman kannalta ainakin seuraavaa: - maaseutuelinkeinoihin panostamista - koulujen ja muiden lähipalvelujen riittävää läheisyyttä myös entisen Sääksmäen alueella ainakin varhaiskasvatuksessa ja alakouluikäisille - toimivaa liikenteen ja viestinnän varusrakennetta ja yhteyksiä - joustavaa yhdyskuntasuunnittelua ja vähäistä lupabyrokratiaa - vapaa-ajan asuntotuotannon ja ns. kakkosasumisen suosimista - kylätoiminnan edistämistä ja siihen liittyen kansalaisvaikuttamista maaseudun puolesta - ikääntyvän maaseutuväestön palvelutarjonnan varmistamista - uusasutusalueiden luontia (vrt. Viuha ja Kärjenniemi) Ideaalitilanteessa vuorovaikutus voisi olla niin tiivistä, että ihmiset voisivat identifioitua yhtä aikaa kaupunkilaisiksi ja maalaisiksi. Tuo perinteinen jakolinja voisi madaltua lähes huomaamattomaksi. Sääksmäen manttaalikunnan säätiöltä saamansa apurahan turvin Päivölän opisto järjestää ”Maaseudun yrittämisen tulevaisuus” -tapahtuman 28.10. kello 14 alkaen. Tilaisuus on maksuton, mutta mahdollisten pandemiasuositusten takia osanottajamäärää voidaan joutua rajoittamaan. Tämän viriketilaisuuden toivotaan nostavan esiin laaja-alaisesti niitä kehittämismahdollisuuksia, joita Sääksmäen-Valkeakosken maaseudun elinvoima tarvitsee. Matti Koiranen yrittäjyyden emeritusprofessori