Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Näin perustat pihalle tai parvekkeelle laatikkopuutarhan, josta on iloa koko kesäksi

Laatikkoviljelemisestä on viime vuosina tullut kotipuutarhojen supertrendi. Lavakauluslaatikoihin perustettuja viljelmiä löytyy niin puutarhoista, kerrostalojen parvekkeilta kuin isojen taloyhtiöiden asfalttipihoiltakin. Suosio ei ole ihme, sillä laatikkoviljelemisessä on perinteiseen kasvimaahan verrattuna monia etuja: laatikkopuutarhan voi perustaa yhtä hyvin kalliolle, nurmikolle kuin betoniparvekkeellekin, rikkaruohoja ei juuri tarvitse kitkeä, ja laatikon voi sijoittaa sellaiselle korkeudelle, ettei kasveja hoitaessa tarvitse kyykkiä samaan tapaan kuin avomaalla. Laatikossa viljelykauden voi myös aloittaa aikaisemmin kuin avomaalla. Korkealla, lasitetulla parvekkeella ei välttämättä tarvitse odottaa edes yöpakkasten loppumista. Riittää, että parvekkeen lämpötila pysyy plussan puolella. Pirkanmaan Marttojen puutarha-asiantuntija Heidi Ovaska kertoo, että esimerkiksi porkkanat, persiljan ja timjamin voi kylvää huoletta jo nyt, kunhan viljelmän suojaa harsolla. Kylmälle arkojen lajien, kuten basilikan istuttamisen kanssa laatikkoviljelijänkin kannattaa kuitenkin odottaa kesäkuun alkuun. Myös herneen kanssa on parempi malttaa vielä hetki. Riittävän korkea laatikko Kaupoissa myydään viljelyyn sopivia valmiita lavakauluksia, mutta laatikon voi halutessaan rakentaa myös itse. – Tärkeintä on varmistaa, että laatikon korkeus on kasveille riittävä ja vesi ei jää seisomaan laatikkoon, Ovaska kertoo. Kotitekoinen laatikko kannattaa valmistaa raakapuusta ja vuorata se sisäpuolelta kosteudelta suojaavalla patolevyllä. Maalatusta puusta tai kestopuusta tehty laatikko ei syötäville kasviksille sovi. Laatikon sopiva korkeus määräytyy Ovaskan mukaan sen mukaan, mitä siinä on ajatellut viljellä. – 40 cm korkea laatikko riittää jo lähes mille tahansa hyötykasville. Perunaa varten korkeutta on hyvä olla 50 cm, Ovaska summaa. Yksi kaupan valmis lavakaulus riittää esimerkiksi salaatin, retiisin, herneiden ja yrttien viljelyyn. Syvemmän kasvualustan vaativia kasveja varten kauluksia voi pinota päällekkäin kaksi tai kolme. Pohjatyöt sijoituspaikan mukaan Jos laatikkoviljelmän perustaa puutarhaan nurmikolle, nurmikkokerros on hyvä kuoria pois viljelmän alta. Kuoritun maan päälle kannattaa Ovaskan mukaan laittaa kaupasta saatavaa juuriestemattoa. Valmiin juuriestematon voi korvata myös noin 5 cm:n kerroksella sanomalehteä. – Lehti ei ole ihan yhtä kestävä kuin juuriestematto, mutta se on ekologinen ja toimii hyvin muutaman vuoden, Ovaska kertoo. Avoimen maan päälle sijoitettua lavakaulusta ei tarvitse salaojittaa, mutta parvekkeella tai terassilla laatikko vaatii pohjan ja salaojituksen. Salaojituksen voi hoitaa esimerkiksi laittamalla laatikon pohjalle 5–10 cm kaupan kevytsoraa tai omalta pihalta löytyviä käpyjä ja pikkukiviä. – Tärkeintä on, että salaojitukseen käytettävä materiaali ei lahoa nopeasti tai sekoitu helposti multaan, Ovaska neuvoo. Jos nurmikolle sijoitettua laatikkoa haluaa suojata kotiloilta ja etanoilta, maata voi kuoria vähän laatikon pinta-alaa laajemmalta alueelta ja peittää kuoritun pinnan karkealla soralla, jolla etanat eivät pääse liikkumaan. – Itse en ole näin tehnyt, mutta jos tietää, että pihalla on paljon kotiloita ja etanoita, se voi olla hyvä varotoimi, Ovaska toteaa. Länsi- tai itäpuolen kasvupaikat hyviä Ihanteellinen valon ja lämmön määrä riippuu siitä, mitä laatikossa aikoo viljellä. Ovaskan mukaan lähes kaikki kasvit kuitenkin pärjäävät paikassa, jossa on tarjolla päivän mittaan vähän varjoa, mutta myös riittävästi lämpöä ja aurinkoa. – Pihan länsi- tai itälaidat ovat viljelylaatikon sijoittamiseen varmoja valintoja, hän neuvoo. Jos esimerkiksi parvekkeella on tarjolla vain varjoa tai paahdetta, viljeltävät kasvit kannattaa valita tarkasti. Ovaska kertoo, että esimerkiksi retiisi, salaatti, nauris, punajuuri ja yrtit pärjäävät varjoisalla paikalla. Tomaatit, kurkut ja kurpitsat puolestaan sietävät hyvin kuumuutta ja paistetta. Heti ei tarvitse lannoittaa Mullan valitsemisen kanssa ei tarvitse liikaa hifistellä. Ovaska kertoo, että tavallinen puutarhamulta sopii kasville kuin kasville. Varjoisella paikalla kasvaville juurikkaille voi halutessaan laittaa hiekkapitoisempaa multaa ja yrttilaatikkoon enemmän typpeä sisältävää yrttimultaa. Puutarhamulta on valmiiksi lannoitettu, joten mitään sen kummempaa lannoitusta ei Ovaskan mukaan ainakaan aluksi tarvita. – Esimerkiksi porkkanoille, salaatille ja retiisille puutarhamullan ravinteet riittävät koko kesäksi, hän kertoo. Yrteille voi antaa kesän aikana esimerkiksi kasteluveden mukana lisälannoitusta, jos näyttää, että ne eivät kasva rehevästi. Juureksille puolestaan voi kesäkuun lopulla tai heinäkuun alussa laittaa juurta kasvattavaa juureslannoitetta. Esimerkiksi maissin, kurpitsan ja purjon voi lannoittaa 1–2 kertaa kesän aikana. Helppoja kasveja aloittelijalle Laatikossa voi kasvattaa lähes mitä tahansa. Jos kuitenkin haluaa aloittaa kasveilla, joiden kanssa on helppo onnistua, Ovaska suosittelee esimerkiksi retiisiä, salaattia, herneitä, perunaa, porkkanaa, kesäkurpitsaa tai sipulia. – Perunan viljelyssä on suosituksena käyttää siemenperunaa, koska ruokakaupan perunoissa saattaa olla perunaviruksia. Kaupan perunakin itää ja kasvaa kuitenkin hyvin, Ovaska kertoo. Yrteistä Ovaska suosittelee aloittelijalle esimerkiksi persiljaa, timjamia, sitruunamelissaa tai minttua. – Minttu tosin leviää niin voimakkaasti, että se kannattaa laittaa kokonaan omaan laatikkoonsa, hän huomauttaa. Muuten eri kasveja voi Ovaskan mukaan laittaa samaan laatikkoon melko huolettomasti, kunhan huolehtii siitä, että juurille ei tule liian ahdasta. – Esimerkiksi porkkana ja sipuli sopivat vierekkäin hyvin, koska sipulin juuristo on pinnallinen ja porkkanan paksut juuret menevät syvälle maan sisään, hän neuvoo. Istutukset kannattaa suunnitella myös niin, että kuivassa viihtyvät kasvit ja paljon vettä tarvitsevat kasvit ovat keskenään eri laatikoissa. – Perussääntö on, että mitä enemmän lehtiä kasvilla on, sitä enemmän vettä se tarvitsee. Esimerkiksi porkkana ja kurpitsa eivät viihdy rinnakkain, koska kurpitsa tarvitsee runsaasti kastelua ja porkkana viihtyy kuivemmassa maassa, Ovaska kertoo. Harso on paras suoja Jotkut puutarhurit suosittelevat istuttamaan hyötykasvien sekaan esimerkiksi samettiruusua, koska sen arvellaan auttavan tuholaisten torjunnassa. – Hyödyistä ei kuitenkaan ole tutkimustietoa, joten itse suosin ennemmin mekaanisia keinoja, kuten harson käyttämistä, Ovaska kertoo. Harson voi poistaa kasvimaan päältä siinä vaiheessa, kun kasvit ovat niin isoja, että ne kestävät hyönteisten hyökkäyksiä. – Esimerkiksi porkkanan ja retiisin suojana voi pitää harsoa vaikka koko kesän. Itse poistan porkkanoilta harson vain kastelun ajaksi, Ovaska vinkkaa. Harsosta on tuholaisten torjunnan lisäksi kasveille muutakin iloa. Se tasoittaa laatikon lämpötilaa ja kosteutta, joten kasvit saavat suojaa myös yllättäviltä hallaöiltä eikä niitä tarvitse kastella yhtä usein kuin ilman harsoa. Lavakaulus maksaa koosta riippuen noin 9–20 euroa. Monet lajit tarvitsevat kahden lavakauluksen verran multaa. Laatikon voi rakentaa myös kierrätysmateriaalista Juuriestematto maksaa noin 5 euroa neliömetriltä. Kierrätetystä sanomalehdestä voi kasata ilmaisen eristeen. 50 litran säkki puutarhamultaa maksaa noin 4 euroa. Hallaharso noin 4 euroa palalta. Esimerkkilaatikoiden siemenet 1,50–2,90 pussi, yrttitaimet 3,90 kpl, lehtikaali 3,90 ja mansikan taimet 17,50/ 10 kpl.