Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Groteskissa esityksessä ei kainostella alatyyliä – Karmeaan tarinaan yhdistetään onnistuneesti huumoria, kirjoittaa Juhani Valli arviossaan

Vankikuljetus 86. Ohjaus: Jari Lehto. Rooleissa: Vesa Aalto, Jari Lehto, Minna Aromaa, Kristiina Hakanen, Esa Koivisto, Sanna Isotalo, Illusia Solopuro, Arja Liikanen, Tanja Kyllönen, Jessica Leino, Sari Lahovuori. Ensi-ilta 12.7. Lempäälän Nuorisoseuran teatteri. Lempäälän kesäteatteriin on tottunut luottamaan. Tämän kesän näytelmä Vankikuljetus 86 on tavallista harvinaisempaa tarjontaa. Aiemmin se on esitetty vain Tampereella. Kun vankikuljetus lähtee Urjalasta Tukholmaan, matkalla sattuu ja tapahtuu. Papinsurmaajaa ( Jari Lehto ) viedään teloitettavaksi kuninkaalliseen Ruotsi-Suomen pääkaupunkiin. Papinsurmaaja joutuu kävelemään koko matkan pitkin saaristoa eri kievareissa pysähdellen. Vanginvartija ( Vesa Aalto ) sen sijaan lepää vaunuissa ja reessä ja kohtelee vankia kuin eläintä. Matkalla tilanteet muuttuvat, vuodenajat vaihtuvat, ihmisluonteet muuttuvat ja vartija ja vanki alkavat tehdä bisnestä, sillä jokainen nainen haluaa seksiä murhaajan kanssa. Niin, ja jopa joku mieskin. Kahden miehen vauhdikas esitys Vankikuljetus 86 on groteski esitys, jossa alatyylistä kielenkäyttöä ja seksihurjastelua ei kainostella. Se tuo pikantin lisän murheellisen matkaan. Se on myös kuvaus ihmisluonnon äärimmäisyyksistä. Näytelmän pääosien esittäjät Jari Lehto ja Vesa Aalto vievät koko show’n omaan piikkiinsä, muut ovat tavallaan vain sivustakatsojia, joilla ei sen kummempaa roolia ole. Kahden miehen esitys onkin vauhdikas ja ennalta arvaamaton. Kummankin energia vie tapahtumia eteenpäin. Lopussa piilee vielä yllätys. Naisnäyttelijät toimivat pääasiassa erilaisina ryhminä ja taustakuoroina. Myös tansseissa heillä on näyttävä rooli. Musiikki tyrmää, huumori toimii Ja taustamusiikki tyrmää katsojan korvat. Moni puhuisi jo kulttuurisesta omimisesta. On irkkumusiikkia, Vivaldia, Wagneria, skotlantilaista kansanlaulua, pohjoisaustralialaista aboriginaalipuhinaa, klezmeriä ja vaikka mitä. Aina ei musiikki tosin istu taustaan. Välillä taustaäänet peittävät vuorosanat. Outo ratkaisu on kummankin näytöksen aloitus. Puhetta on liiankin pitkään. Toisen näytöksen aloituksessa kaksi vankia keskustelee sietämättömän kauan keskenään. Tosin sillä on toki tarkoitus, mutta se synnyttää kuolleen hetken kerrontaan. Lempäälän kesäteatteri käyttää oivaltavasti pieniä tehokeinoja tarinan edetessä. Rajuiltakaan otteilta ei vältytä, ja siitä syntyy toden tuntu. Vankikuljetus 86 on mielenkiintoinen valinta kesänäytelmäksi. Sen rytmi ei välttämättä kanna koko aikaa. Välillä mennään ylikierroksilla, ja välillä syntyy kuolleita hetkiä. Tarinan karmeus yhdistettynä huumoriin toimii kuitenkin hauskasti.