Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Muistisairaita koskeva itsemääräämislaki on saatava pikaisesti aikaiseksi – lakihanketta lykätty jo kahdesti

MIELIPIDE Suomessa on ollut pitkään kestämätön tilanne koskien muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuden rajoittamista. Vaikka perustuslain mukaan kenenkään vapautta ei saa rajoittaa ilman lain säännöksiä, puuttuvat vanhustenhuollon rajoitustoimenpiteitä koskevat pykälät lainsäädännöstämme kokonaan. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän pohtimaan itsemääräämisoikeuslain säätämistä jo vuonna 2010. Kaksi kertaa lakihanketta on kuitenkin lykätty seuraavalle hallituskaudelle. Näin kävi vuonna 2014 annetulle hallituksen esitykselle sekä kesällä 2018 annetulle luonnokselle uudeksi asiakas- ja potilaslaiksi. Tuossa laissa olisi säädetty myös sallituista vapauden rajoitustoimista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valmistelua jatkettava pikaisesti Sekä perusoikeuksien että hoitotyön käytäntöjen kehittymisen näkökulmista on ehdottoman tärkeää, että itsemääräämisoikeutta koskeva lainsäädäntöuudistus etenee tällä hallituskaudella. Myös lain toimeenpanosuunnitelmaan tulee panostaa, sillä uudet säännökset vaativat isoja muutoksia vanhustenhuollon hoiva- ja hoitokäytännöissä. Valmistelua tulisi jatkaa pikaisesti ja turvata myös lain jalkautus. Kokonaisuus kiinnittyy edunvalvonta- ja vaikuttamistyöhön muistijärjestössä, missä asiaan on vakavasti varauduttava niin toimintasuunnitelmissa, vuosittaisten painopisteiden määrittelyssä kuin toimenpiteiden valinnassa. Näin saadaan riittävän vahva perusta jalkautukselle ja sen seurannalle. Neuvonta ja ohjaus ovat toimenpiteiden keskiössä. Järjestön tulee huolehtia siitä, että laki saatetaan muistisairaiden ja heidän läheistensä tietoon ymmärrettävällä tavalla. Näin juuri ne ihmiset, joiden arkea ja elämää laki koskee, tietävät omat oikeutensa ja tuntevat myös väylät niiden vaatimiseksi. Kirjoittaja on omainen ja Muistiliiton kunniapuheenjohtaja