Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

”Vasta tapaninpäivänä sai luvan mennä ulos. Silloin esiteltiin tutuille, mitä pukki oli tuonut ja valiteltiin pehmeiden pakettien määrää”

Joulunajan kolme päivää tuovat elämään erilaisen rytmin. Voi hiljentyä tai kuluttaa ajan arkipäiväisesti. Joulukulttuuri on kuitenkin muuttunut vuosikymmenien aikana. Suomessa kaupallinen joulu löi lävitse tehokkaasti 1960-luvulla. Maan talous kasvoi ja alkoi hyvinvoinnin aikakausi. Sitä kesti melkein pari vuosikymmentä. Suomalainen oppi sinä aikana kulutuksen aakkoset. Hyvinvointivaltiossa voitiin hyvin. Palkat kohosivat ja kulutus sen myötä. Vanhanaikainen joulukulttuuri katosi sen myötä. Nyt se on muistissa romantisoituna ajanjaksona. Muisti on tietenkin pettävää. Muistissa kaikki oli ennen paremmin, luntakin oli kuulemma metrikaupalla. Joululauluissakin oli hanget korkeat nietokset. Joululaulut jakautuivat niin hartaisiin kuin hauskoihin. Hauskoja laulettiin lastenohjelmissa. Hartaat laulut liittyivät kristillisyyteen ja joulun raamatulliseen sanomaan. Aattona kello 12 oli perheissä tapana kuunnella joulujulistus radiosta. Sen jälkeen alkoi joulu virallisesti. Vasta tapaninpäivänä sai luvan mennä ulos. Silloin esiteltiin tutuille mitä pukki oli tuonut ja valiteltiin pehmeiden pakettien määrää. Joulupukkia oli niistä helppo syyttää. Jouluvalaistus tuli aluksi oikeista kynttilöistä. Hyvinvointiyhteiskunta toi mukanaan sähkökynttilät. Joulun valo oli pelkästään sähkönkirkas. Vaikka hyvinvointiyhteiskunta on niistä ajoista muuttunut, niin kulutus ei. Mediassa kysellään säännöllisesti, paljonko kansalainen kuluttaa joululahjoihin rahaa. Niin kuin se olisi joulun tärkein asia. Monet se saa tuntemaan itsensä kolmannen luokan kansalaiseksi. Hyvinvointi-Suomessa amerikkalaistuttiin. Coca Cola -pukki alkoi hohotella, värit muuttuivat kirjaviksi, koko pihamaa köytettiin täyteen erilaisia valoja ja hahmoja. Jo pari kuukautta ennen varsinaista joulua joulutavarat täyttivät marketit. Disney-piirretyt täyttivät television ja viihde nousi ylitse joulun sanomat. Vai oliko joulun sanoma sittenkin sellainen? Varmaa on, että ainakin joulu karnevalisoitui. Eikä ihme, sillä jo vanhassa tonttu-ukot hyppikää -laulussa todetaan, että vain hetken kestää elämä ja sekin synkkä ja ikävä. Se oikeuttaa joulun riehakkuuden. Kannattaa siis hyppiä niin kauan kuin elämää riittää. Kirjoittaja on akaalainen freelance-toimittaja