Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Omakohtaiset koettelemukset lisäävät empatiakykyä myös muita kohtaan – Joskus vain joudumme vaikeisiin olosuhteisiin, joissa emme selviä itse

Elämässäni on paljon asioita, joista kannan mukanani suunnatonta häpeää. En ole varma, pääsenkö siitä ikinä eroon. Tietyistä vaikeuksista en kehtaa puhua muille, en edes miehelleni. Mielestäni olen vahva, selviytyjä, mutta silti hermostuttaa sanoa tämä. Olen kärsinyt pitkäaikaisesta työttömyydestä ja pahoista velkaongelmista. Sinänsä olen ylpeä kaikesta, mitä olen käynyt läpi. Olen löytänyt itseltäni uusia kykyjä ja jaksan rakentaa uutta uraa. Olen itse maksanut velkani kokonaan pois ja saanut talouteni melko vakaalle pohjalle. Ensimmäistä kertaa elämässäni minulla on jopa hieman säästöjä pahojen päivien varalle. Olen voiton puolella. Murehdin kuitenkin yleistä asennetta ja stigmaa erityisesti työhön ja talouteen liittyvien ongelmien kohdalla. Pelkään edelleen päätyväni uudestaan samoihin vaikeuksiin. Mielessäni henkilökohtainen konkurssi ja elinikäinen velkavankeus vain odottavat seuraavan nurkan takana. Välttelen rahankäyttöä parhaani mukaan, mikäli jonain päivänä tuloni ovatkin taas pyöreä nolla. Pelkojani on helppo kuunnella ja uskoa, sillä menneet ongelmanihan vain todistavat, ettei minulla ole tarpeeksi taitoja työllistyä ja olen kykenemätön pitämään huolta itsestäni. Oma oli vikani. Joskus vain joudumme vaikeisiin olosuhteisiin, joissa emme selviä itse. Jos osaisinkin vain ajatella järkevästi, saattaisin muistaa, että olen joutunut luopumaan monista työpaikoista ja koulutuksista terveyssyistä. Olen jopa kohdannut hyväksikäyttöä ja manipulaatiota työnantajien taholta. Olen jaksanut lähettää yksilöityjä hakemuksia erilaisiin tehtäviin ilman mitään vastauksia. Olen ajautunut jatkuvasti rahankäyttöni kanssa velkoihin ennen kuin sain sopivaa apua mielenterveyteni ongelmiin. Jos osaisin tuntea empatiaa itseäni kohtaan, saattaisin ymmärtää, että vaikka olenkin vastuussa itsestäni, saan silti käydä elämän pohjamudissa ilman syyllisyyttä ja häpeää. Joskus vain joudumme vaikeisiin olosuhteisiin, joissa emme selviä itse. Meille ihmisinä on vaikeaa menettää asioita ja luopua saavutetuista eduista. Koronakriisi on jo pakottanut monet tähän ja tulee varmasti niin tekemään myös kriisin jälkeen. Muiden vaikeuksia ei ole aina helppo ymmärtää, mutta uskon vakaasti omakohtaisten koettelemusten lisäävän empatiakykyä myös muita kohtaan. Nykytilanteen aiheuttamat talousvaikeudet tai työttömyys eivät ole toisen omaa syytä tai häpeäksi. Sama voi pitää paikkansa muutenkin elämässä. Olemme usein samoissa vesissä, mutta täysin erilaisissa veneissä. Kirjoittajan sympatiat ovat jokaisen kamppailevan luona.