Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Uimaseuran seniorit muistelevat Kirjaslampea: ”Tarzan hilattiin vastarannalta köyden ja vinssin avulla paikalle... Tarzan lopetti hirviön, joka katosi yleisön silmistä” – Kuvagalleria kertoo tapahtumista

Valkeakosken Kirjaslammen peruskorjaus on saanut lukuisia koskilaisia ihmettelemään lammen tyhjentämistä. Paikalle poikkesivat myös Uimaseuran entiset puuhamiehet Pekka Savilampi , 72, ja Timo Metsovuori , 66. – Kirjaslampi oli etenkin 1960-luvulla erittäin suosittu paikka. Aina kun tapaan vanhoja koskilaisia kavereita, Kirjaslampi tulee puheeksi, sanoo nykyisin Pälkäneellä oloneuvoksen vuosiaan viettävä Metsovuori. Hän muistaa, että Kirjaslampi sai suurta huomiota vuosina 1960–63. – Kirjaslampi nimettiin kerran Suomen suosituimmaksi luonnonvaraiseksi maauimalaksi, suhteutettuna paikkakunnan tuolloiseen väkimäärään. Se oli aikanaan kova uutinen, Metsovuori kertoo. Uimaseuran ikämiehistä Pentti Villberg in,78, mukaan Kirjaslampi on ollut aina luonnonlampi, sitä ei ole erikseen muotoiltu. Miksi Kirjaslampi aikoinaan rakennettiin uimalaksi? – Lotilan uimala rapistui, eikä Apialla ollut vastaavaa. Uusi uimala tarvittiin, Kirjaslampi todettiin sopivaksi ja niin Yhtyneet Paperitehtaat ja Säteri sen rakensivat, Villberg kertoo. Lotilan uimalan lakkauttamiseen vaikutti vedenlaadun heikentyminen. Antinniemi kasvoi asuinalueena, ja lisäksi tehtaan, maatalouden ja asutuksen vesien johtaminen järveen heikensi tilannetta ratkaisevasti. Vuoden 1640 kartan mukaan vesi on virrannut vapaasti Mallasvedeltä Apian kanavan läpi ja Kirjaslammen molemmilta puolilta. Kun järven pinta laski, lampeen jäi vain tulo- ja laskuoja. – Virtaamaa yritettiin saada isommaksi, että vesi vaihtuisi Kirjaslammessa paremmin. Minä tein päinvastoin ja suljin kivillä tulo-ojaa. Saimme veden pari astetta lämpimämmäksi kuin Apialla ja saatoimme siitä kehuskella omaa paikkaamme, Villberg naurahtaa. Uimaseura toimi aktiivisesti Kirjaslammella järjestämällä ohjelmallisia iltoja, yönäytöksiä, avantouintinäytöksiä ja tansseja sekä juhannusjuhlia, joiden talkoihin liittyi myöhemmin myös lentopalloseura Isku-Veikot. – Kirjaslammella esiintyi useita aikansa kuuluisuuksia. Repe Helismaan järjestämän revyyn Santa Marian kaappauksen muistavat varmasti monet. Uimaseura järjesti myös tukkilaiskisoja ja pellehyppynäytöksiä, joissa vieraili muun muassa Suomen mestari Simo Salminen . Meidän pellehyppyryhmästä tuli niin kuuluisa, että meitä pyydettiin esiintymään Valkeakosken ulkopuolellekin, Metsovuori muistelee. Kirjaslammella esiintyi lukuisia iskelmätähtiä, ja tiettävästi Katri-Helena tiettävästi teki elämänsä ensimmäisen keikan juuri Kirjaslammelle 1960-luvun alussa. – Kirjaslammen lavatansseihin oli usein tungosta, kun satoja ihmisiä tuli paikalle. Juhannusjuhlat olivat vetonaula, jonka aikana oli paljon muutakin ohjelmaa, Metsovuori kertoo. Uimaseuran uimapromootiot olivat loppukesän arvokkaita tilaisuuksia. Seppeleet tehtiin talkoilla. Pentti Villberg toimi uimaopettajana Kirjaslammella kymmenisen vuotta. – Minulla oli yhtenä kesänä ennätys, kun uimakoulusta valmistui lähes 300 promovoitavaa, ja näistä noin kymmenestä tuli priimusmaistereita. Muiden muassa meidän koko vesipalloporukasta valmistui maistereita. Promootiot olivat aina elo-syyskuun vaihteessa ennen koulujen alkua. Yleensä me kilpailimme Apian kanssa siitä, kumpi saa uimakoulustaan enemmän promovoitavia. Villbergin arkistoista löytyy kuva uimapromootiosta vuodelta 1971. Hyppytornin lukema kertoo, että promootiosta järjestettiin jo tuolloin 32. kertaa. – Kirjaslammen uimala valmistui 1946 ja katsomo 1948. Tämä tarkoittaa sitä, että promootioita oli aikaisemmin muualla, todennäköisesti Lotilanjärven uimalassa Antinkärjen tuntumassa, Villberg kertoo. Pentti Villbergillä on uimaseuralaisten kokoontumisesta otettu yhteiskuva vuodelta 1957. Kuvassa on mukana myös vuosikymmeniä Uimaseuran toimintaan vahvasti vaikuttanut Börje Suomela . – Tuolloin koko laitos oli vielä puurakenteinen. Uimala betonisoitiin vasta 1960, jolloin lampi myös tyhjennettiin. Kirjaslammen historia ei ole pelkkää säihkettä. Villberg muistaa myös ikäviä hukkumistapauksia. – Mehän teimme pituussukelluksia, ja kerran eräs kaveri yritti 25 metrin sukellusta. Hän ilmeisesti harhautui sivuun ja ui vieläkin pidemmälle, kun laituri ei tullutkaan vastaan. Hän ei enää noussut pinnalle. Olimme aika kovilla, kun paikalla oli kuitenkin paljon väkeä katselemassa. Uimaseura sai tapauksen jälkeen käyttöönsä sukelluslaitteet tehdaspalokunnalta. Laitteilla alettiin myös tarkastaa ja puhdistaa lammen pohjaa aina ennen uintikauden alkua. Villberg oli monta kertaa mukana Uimaseuran näytöksissä, joissa sukelluslaitteet olivat tarpeen. – Kerran olin pukeutunut hirviöksi, jota Tarzan saapui tappamaan. Tarzan hilattiin vastarannalta köyden ja vinssin avulla paikalle. Tarzan lopetti hirviön, joka katosi yleisön silmistä, koska sukelsin laiturin toiselle puolelle pois yleisön näkyvistä. Näytöksissä oli apuna myös Valkeakosken Vesikiitäjät primus motorinaan Jorma Perolahti . Vesihiihto onnistui lammessa, kun sitä kierrettiin ympyränä. Kirjaslammen hyppytornissa oli ponnahduslauta kolmessa metrissä. Hyppäämään pääsi myös vitosesta, seiskapuolesta ja kymmenestä metristä. – Oli niitäkin isoja poikia, jotka kiipesivät tornin katolle ja tulivat alas 12,5 metristä. Torni oli suosittu, kun menimme Kirjaslammella littaa, Timo Metsovuori ja Pentti Villberg muistelevat. Kirjaslammen rannalla oli Painonnostokerhon lava kesäisin, ja vieraina oli kotimaan huippunostajiakin. – Aluksihan pukukopit olivat painonnostopaikan takana. Viereen rakennettiin pomppulauta, jonka alle saatiin pehmusteiksi valtavia Säterillä valmistettuja sieniä. Näin volttihyppyjä voitiin harjoitella myös maalla. Pentti Villberg kertoo. Kirjaslammen lentopallokenttä on ollut aina samalla paikalla. – Muistan, miten myrkytin usein voikukat pois kentältä. Itse asiassa olin joitakin aikoja kuin Kirjaksen talkkari kuukautta ennen uintikauden alkua. Vaihdoin uimalan lahoimpia lautoja uusiin, ja maalasin harmaiksi käyneitä betonisia osia valkoisiksi, Villberg kertoo. Kirjaslammen erikoisuuksiin kuuluivat myös minigolfradat. Kun nyt paikkaa kunnostetaan, moni on toivonut minigolfin palaavan uimalaan. Pelaamaan pääsi lammen ja nykyisen Waltikan parkin välissä. Paikka on nykyisin pelkkää ryteikköä. Tuon raivaamalla saisi lammen ympärille ainakin lisää tilaa ja näkymiä hotellilta asti. Lopuksi vielä kuvasikermä vanhoista lehtileikkeistä: